Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Älä palvo pahaa karismaa

Karisma tarkoittaa alun perin armolahjaa. Mutta onko karisma aina hyvän puolella ja pahaa vastaan? Katleena Kortesuo luki Jesper Klitin kirjan ja jäi pohtimaan, pilaako karisman päämäärä karisman itsensä.

Kirjoitan parhaillaan kirjaa karismasta. Luin taustaksi Jesper Klitin kirjan Läpilyönti – 7 konstia kasvattaa henkilökohtaista vaikutusvaltaa (Talentum 2011).

Kirjansa sivulla 156 Klit puhuu pseudokarismasta. Hän perustelee terminsä sillä, että ”oikeasti karismaattisilla ihmisillä on positiiviset aikeet eivätkä he siksi halua hyväksikäyttää toisia”. Klitin mukaan siis aito karisma pyrkii hyvään, ja muu on pseudokarismaa.

Continue reading

Ajatuksia puhevallasta ja sen salaisuudesta

Mitä on puhevalta? Kenellä se on? Miten sitä voi kehittää?

Luettuani kuluneen kesän aikana Juhana Torkin kirjan Puhevalta: Kuinka kuulijat vakuutetaan (Otava 2007) ja Sami Miettisen ja Juhana Torkin yhdessä kirjoittaman kirjan Neuvotteluvalta: Miten tulen huippuneuvottelijaksi (WSOY 2008) alkoi aihe jälleen kerran kiinnostaa.

Olenhan hankkinut leivän kuusihenkiselle perheelleni lähes 40-vuotisen työurani ajan juuri puhumalla.

Esimerkkejä puhevallasta

Kun neuvonantajat varoittivat diktaattori Josif Stalinia, että paavi voi loukkaantua hänen toimiinsa, Stalin kysyi neuvonantajiltaan: ”Kuinka monta divisioonaa paavilla on?” Continue reading

Avaa tästä – koeteltuja neuvoja aloittavalle kouluttajalle

Hyvä kouluttaja ei jännitä mutta luo kyllä jännitteen. Kokenut ammattilainen ei uhraa aikaansa suunnitteluun, mutta valmistautuu sitäkin huolellisemmin. Fläppi on hieno vekotin, kun taas datatykkiä on syytä käyttää säästeliäästi. Ja kaiken tämän taustalla on kouluttajan hyvä itsetuntemus. Avaa tästä: Käytännön käsikirja kouluttajalle (Infor 2010) antaa innostavia neuvoja kouluttamisesta kiinnostuneelle lukijalle.

Avaa tästä on Katleena Kortesuon laatima kompakti opas kaikille niille, joiden työhön kuuluu kouluttamista tai esitysten pitämistä. Kirja on sen pituinen (156 s.), että työelämän kiireisimpäänkin kurimukseen tempautunut kykenee siihen tutustumaan. Oppaan ohjeet ovat konkreettisia, asiaan mennään suoraan, tekijä ei jaarittele turhia.

En halua tyytyä ainoastaan oppaan esittelyyn ja sen sisällön arviointiin vaan esitän myös itse omia arvioitani hyvästä kouluttajasta ja koulutuksesta. Keskustelukumppaninani on Avaa tästä. Continue reading

Valta ja sen väärinkäyttö

Johtajan tulee ymmärtää oikein rooliinsa kuuluvat kolme v:tä: valta, vastuu ja velvollisuudet. Valta on pohjimmiltaan myönteinen tekijä yhteisön toiminnassa ja kehityksessä, vaikka sitä voidaan käyttää väärin.

Valta on aina kiehtonut ihmistä. Vallalla onkin kiistaton merkityksensä tavoissa ajatella, johtaa ja kehittää organisaatioita ja yhteisöjä. Joku ay-aktivisti on jopa todennut, että me organisoidumme vallan vuoksi.

Rakenneteoreetikot ovat analysoineet valtaa auktoriteetin käsitteen avulla. Ihmissuhdekoulukunnan edustajien ajattelussa valta korostui valvontana ja ohjauksena, jolloin siihen sisältyi käsitys vallasta ihmisten välistä kanssakäymistä muokkaavana tekijänä. Järjestelmäteoreetikot ovat puolestaan käsitelleet valtaa asiantuntemuksena, jolloin valtaa ei ole vain organisaatioilla, vaan myös ihmisillä.

Oli miten oli, tätä henkilökohtaista valtaa johtajan olisi opittava käyttämään viisaasti. Continue reading

Karismaattinen hyvejohtajuus

Onko karismaattisuus kansankiihotusta vai todellista suuruutta? Ehkä molempia. Aito karisma viittaa jonkinlaiseen Jumalan kaltaisuuteen. Sitä vahvistavat erityisesti nöyryyden ja suurisieluisuuden hyveet.

Sana ”karisma” (kreikk. kharisma) tarkoitti alunperin tietynlaista jumalallista tai Jumalalta tulevaa lahjaa. Se sai erityisen paikan nykyajattelussa sosiologi Max Weberin ”karismaattisen auktoriteetin” käsitteessä. Weberin mukaan karismaattisuus on henkilön ominaisuus, jonka ansiosta hän erottuu joukosta ja hänellä ajatellaan olevan yliluonnollisia, yli-inhimillisiä tai ainakin erityislaatuisia voimia tai kykyjä, joita pidetään jumalallisina tai esimerkillisinä ja joiden vuoksi muut suhtautuvat häneen johtajana. [1]

Weberin käsite viittaa kieltämättä johonkin hyvin erityiseen. Yleisessä kielenkäytössä karismaattisuus ymmärretään usein laajemmin. Karismaattisuudesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun tietty henkilö ”valloittavan persoonallisuutensa” ansiosta saa muut psykologisesti valtaansa. Continue reading