kieli

Kauneus saapuu käytännöllisyyden kynnykselle

Kun opimme lapsena kirjoittamaan, käsiala oli ensin haparoivaa. Vähitellen teksti muuttui selkeämmäksi, ja allekirjoitus oli helppo lukea.

Ajan myötä allekirjoituksemme kului kuin kynnys, jonka yli kuljetaan ahkerasti. Siitä häipyivät pois turhat, helposti kuluvat kohdat. Vain reunat ja oksankohdat jäivät, siis ne osat joista persoonamme on tunnistettavissa.

Allekirjoituksesta ei välttämättä saa enää selvää, mutta se on sulava, ja viiva on epäröimätön. Kauneus on syrjäyttänyt käytännöllisyyden. Continue reading →

Lukija, miksi sinusta tuli toimittaja?

Olemme oppineet kriittisiksi lukijoiksi. Niin kriittisiksi, että lopulta sosiaalinen media teki meistä itsestämme toimittajia.

Saat tehtävän.

Äläkä huijaa. Lue tässä vaiheessa vain oma tekstisi. Voit kyllä myöhemmin palata siihen toiseen.

Continue reading →

Filosofi Pekka Himasen Sininen kirja on yhtä guggenheimia

Toimittaja Minna Lindgren julkaisi marraskuussa Suomen Kuvalehdessä osuvan kolumnin, jossa hän ruoti Pekka Himasen tulevaisuusselvitystä, Sinistä kirjaa. Valtioneuvoston tilaama selonteko oli osa tutkimushanketta, joka maksoi veronmaksajille 700 000 euroa. Katleena Kortesuo innostui tutkimaan Himasen tekstiä kielitieteen näkökulmasta. Onko kirjassa asiaa – vai onko se todellakin silkkaa guggenheimia?

Kävin läpi Sinisen kirjan ja tarkastelin sen kielenkäyttöä kriittisesti. Otin selvää, millaisia kielellisiä keinoja Himanen käyttää ja mihin hän kenties niillä pyrkii. Continue reading →

Tämähän on vallan kieltä: Tapaustutkimus Guggenheim-raportista

Kielenkäyttö on julmimmillaan vallankäyttöä. Kielellä voi käskeä, uhata, pelotella, masentaa, valehdella ja vaikka salailla. Vasta julkaistu Guggenheim-raportti on kielellistä kyykytystä pahimmillaan. Raportin mukaan Helsingissä on Guggenheimiin menevä aukko, mutta kielen ammattilaisen mukaan raportissa niitä aukkoja vasta onkin.

Nykyihmisen on osattava tunnistaa kielellinen vallankäyttö. Jos emme tunnista tekstistä vallankäytön välineitä, olemme alttiita manipuloinnille ja harhaanjohtavalle tiedolle.

Mutta mistä huomaa, että kirjoittajalla ei välttämättä ole luomujauhoja lusikassaan? Otin esiin Guggenheim-raportin, jonka tavoitteena on ollut objektiivinen selvitys Guggenheim-museon tulosta Helsinkiin, ja kävin sen läpi kielellisen vallankäytön kannalta. Continue reading →

Johtajuus on kielessä

Slow Leadership antaa hyviä vinkkejä pomon puheen — ja sitä myötä pomon — luokitteluun. Kuuntelu on tärkeä taito ja sitä tulisi harjoittaa, mutta muista myös kuunnella alaisiasi ja työtovereitasi. Ennen kaikkea, muista kuitenkin kuunnella itseäsi puhumassa.

If you want to know what your boss really thinks about his or her subordinates, all you have to do is listen carefully.

The Language of Leadership [Slow Leadership]