Nappaa palanen lomaa mukaasi arkeen

Kun loma lähestyy loppuaan, on luonnollista kokea haikeutta. Jatkuva kellon vilkuilu, aikataulujen perässä kiirehtiminen, stressi ja väsymys – se ei ole ihmisen arvoista elämää! Mitä jos et palaisi kokonaan lomalta, vaan säilyttäisit osan siitä? 

Elämämme laatua ei määritä se, kuinka paljon määrällisesti saamme kokea itsellemme mieluisia asioita, vaan se, miten osaamme arvostaa niitä. Onko kilo suklaata parempi kuin hitaasti nautiskellen syöty suklaapatukka? Entä kahdenkymmenen kilometrin lenkki vai kahdenkymmenen minuutin reipas happihyppely? Entä onko epävarmuus huomisen ohjelmasta lomalla mukavaa, mutta epävarmuus työprojekteissa mielestämme huono asia? 

Ongelmamme on nimittäin se, että riistämme itse itseltämme oikeuden ja kyvyn nauttia vapaudesta. 

Annatko kellon ja kalenterin määrittää, milloin saat elää täyttä elämää? Vähän iltaisin, vähän enemmän viikonloppuisin ja paljon lomalla? Hylkäätkö sisimpäsi, kun palaat arjen kiireisiin? 

Lopulta teemme lomalla hyvin paljon asioita, jotka ovat täysin mahdollisia myös arjessa. 

”Lomalla tunnen itseni rentoutuneeksi, vapaaksi ja rauhoittuneeksi.”

Mielenrauhaan pääsee sukeltamaan syvälle muutamassa minuutissa meditoiden tai rukoillen, vaikka autossa parkkipaikalla. Se, jäätkö rauhoituttuasi aloillesi kahdeksi tunniksi tai kahdeksi päiväksi, ei tee elämästäsi monin verroin parempaa.  

”Lomalla ehdin ulkoilla.”  

Voitko jättää aistisi hereille arjessakin, kuunnella lintujen laulua ja tuntea raikkaan ilman tuoksun aamulla ulos lähtiessäsi? Katua ei tarvitse tuijottaa. Tiesitkö, että jos nostat päätäsi ja katsettasi viiden sentin verran, mielialasi muuttuu valoisammaksi ja toiveikkaammaksi hetkessä? 

”Lomalla suorastaan hellin aistejani.” 

Tuoreita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia voi syödä ympäri vuoden. Voit nauttia suihkusta, saunasta tai kylvystä syksylläkin kaikessa rauhassa. Kun suljet silmäsi, voit siirtyä hetkeksi kesämökin laiturille. Aivosi eivät erota muistikuvaa reaaliaikaisesta havainnosta, molemmat rentouttavat yhtä hyvin. 

Pehmeälle sohvalle heittäytyminen kirjan kanssa on sallittua myös maanantaisin. Ja musiikin vaikutus tunteisiisi on vahva, vaikka kuuntelet sitä bussissa kuulokkeilla. 

Rakastan juoda aamukahvia rauhassa ja lukea päivän lehteä.”

Voisitko mennä joinakin iltoina vähän aiemmin nukkumaan ja herätä niin, että ehdit nauttia aamustasi rauhassa? 

”Lomalla harrastimme yhdessä kivaa liikuntaa.” 

Entä jos menisit ystäväsi, puolisosi tai lastesi kanssa liikkumaan yhdessä myös syksyllä? Pyöräilkää kirjastoon tai postiasioille, kävelkää kauppaan repun kanssa. Pelatkaa pimeässä illassa hetki sulkapalloa otsalamppujen kanssa pihalla! Tai pidätkö haasteista? Valitse yksi kuntoiluliike, jota päätät tehdä joka päivä kuukauden ajan palattuasi arkeen.  

Loman vaikutuksesta yllättävän suuri osa tulee jo sitä suunnitellessa. Selaile siis matkakohteita ja suunnittele lomaa jonnekin! Ei ole kovinkaan tärkeää, toteutatko tuota suunnitelmaa koskaan – ja itse asiassa pelkkä suunnittelu on ekologisesti fiksuinta.  

Onko teillä aikaa toisillenne viisi sekuntia arkiaamuna? Sen verran kestää posken tai käden hipaisu eteisessä.  

Harjoittakaamme hetki kohtuullisuuden hyvettä: Ota esiin pieni paperi ja tee lista kaikesta mukavasta, jota olet kokenut lomallasi. Alleviivaa ne, joita haluat ja voit tuoda mukanasi arkielämään. Yllätyt, kuinka moni niistä on mahdollista toteuttaa – vaikkei ehkä ajallisesti yhtä pitkinä jaksoina, niin hetkinä. Talleta paperi takataskuusi tai kiinnitä jääkaapin oveen. 

Lopulta elämme kuitenkin vain ja ainoastaan hetkissä, lomalla ja arjessa.     

Johtajan tärkein ominaisuus

Painin usein sen ajatuksen äärellä, miksi päätöksenteko on yhtäältä helppoa ja toisaalta vaikeaa. Olen tullut siihen tulokseen, että kaikki muu on helppoa, paitsi ihmisten väliset suhteet. Useimmiten päätökset, joihin ei liity ihminen, ovat helppoja: on sinänsä helppoa päättää, ostanko kaupasta vaaleaa vai tummaa leipää tai kävelenkö kotiin tätä vai tuota reittiä.

Vaikeaa sen sijaan on sanoa, kuinka tämä ongelmakohta nostetaan esiin ja miten antaa tuo palaute oikein. Samankaltaisten haasteiden äärelle päästään, kun mietitään, miksi jokin päätöksenteon peruste toimii yhdessä tilanteessa, muttei lainkaan toisessa.

Continue reading

Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista. Continue reading

Enemmän vai vähemmän

Viimeistelen parhaillaan kirjaa, joka käsittelee hyvää kurinalaisuutta. Kirjoitusprosessi on saanut minut pohtimaan filosofiasta tuttua lähtökohtaa kohtuullisuudesta, keskitiestä, sopivasta määrästä. Antiikin filosofit pohtivat tätä myös käsitteillä – enemmän vai vähemmän. Mistä voin tietää, mikä on sopiva määrä asioita minulle?

Olen usein aikuisuudessa joutunut tilanteisiin, joissa kurinalaisuutta on koeteltu. Olen joutunut tekemään paljon valintoja. Kun opiskelin yliopistossa ensimmäistä tutkintoani, urheilin maajoukkueessa ja minulla oli pieni lapsi. En viettänyt koskaan perinteistä ”opiskelijaelämää”. Tein tutkinnon melko nopeasti valmiiksi ja jatkoin suoraan väitöskirjaopintoihin. Continue reading

Saisiko olla överit, vajarit vai koharit?

Kumpi on parempi – tai pahempi: palvoa terveyttä, sporttisuutta ja urheilusuorituskykyä vai olla pitämättä huolta kunnostaan ja elinvoimastaan?

Ei yllättäen olekaan ihan helppo sanoa. On helppo huomata, kumpaan joukkoon enemmistö haluaisi kuulua. Kuuluisa isi ei kuitenkaan ole käytettävissä, vaan aikuisten on toimittava omin resurssein.

Nykyaikana molemmista on ylitarjontaa. Noin kolmannes suomalaisista aikuisista ei harrasta säännöllisesti minkäänlaista kuntoliikuntaa. Tästä seuraa väistämättä monenlaisia haittoja ennemmin tai myöhemmin, sillä kuntoilua vastaava hyötyliikunta on lähes kadonnut yhteiskunnastamme. Ei tarvitse hakata halkoja, ei kantaa vettä, ei edes kauppakasseja parkkipaikkoja pidemmältä kotiin. Continue reading

Luopumisen ristisanatehtävä

Viime aikoina olen miettinyt usein luopumista. Useat ihmiset ovat puhuneet tavaroista luopumisen innostuksesta KonMari-kirjan hengessä. Monet ovat innostuneet järjestelemään maallista arjen omaisuuttaan kirjan tarjoamilla vinkeillä. Ihmiset laativat listoja, järjestyssuunnitelmia, laatikoita ja paikkoja. Olennaista on ylimääräisestä tavarasta luopuminen. KonMari kehottaa erityisesti luopumaan siitä tavarasta, josta ei pidä tai jota ei koe tarpeelliseksi. Continue reading

Vääryyttä puolustamassa, kylänmiesten vastusteluista huolimatta

Monet meistä ovat valmiita puolustamaan oikeutta ja rikosten uhreja viimeiseen saakka. Huomattavasti harvempi meistä on valmis puolustamaan vääryyttä tai rikoksentekijöitä edes osaksi. Miksi?

Jokin aika sitten luin amerikkalaisen vankilapsykologin blogikirjoituksen. Hänen viestinsä on, että toisin kuin USA:n vasemmisto väittää, mielenterveysongelmat voivat tietyssä tilanteessa tehdä henkilöstä väkivaltaisen, ja vasemmisto tekee vaarallisen virheen yrittäessään häivyttää tämän aspektin mielenterveysongelmista.

Ydinajatuksena on, että on helppo puolustaa henkilöä, joka on selkeä uhri. Sen sijaan ihmiset eivät useinkaan ole valmiita puolustamaan sellaisia, jotka ovat tehneet väärin. Päinvastoin, tällaisille ihmisille vaaditaan mahdollisimman kovia rangaistuksia, jopa mahdolliset lieventävät asianhaarat unohtaen.

Tällaista retoriikkaa on havaittavissa myös Suomessa: raiskaajilta munat pois! Saunan taakse ja kuolemanrangaistus käyttöön! Rikollisten hyysääminen lopetettava ja kovempia rangaistuksia peliin!

Continue reading

Suorapuheisuuden taito

Suorapuheisuudella voit pahimmillaan vaarantaa läheiset ihmissuhteesi. Toisaalta antiikin oppineet katsoivat suoran puheen olevan ”ystävyyden kieltä”. Suorapuheisuus onkin tärkeä taito, mutta sen hallitseminen vaatii ymmärrystä ja harkintaa.

Ystäväsi on aikomaisillaan tehdä jotain typerää. Tai ei se hänen mielestään ole mitenkään typerää. Hän uskoo vilpittömästi astuvansa askeleen oikeaan suuntaan elämässään, mutta sinä näet paremmin. Toverisi on hankkiutumassa vakaviin vaikeuksiin.

Mitä tehdä? Välität ystävästäsi. Et halua hänelle mitään pahaa. Toivot, että hän varjeltuisi omilta virheellisiltä valinnoiltaan.

Continue reading

Itsekkyyden hyve

Mitä on itsekkyys? Voiko itsekkyys olla hyvää? Voiko epäitsekkyys olla pahaa? Tässä esseessä haetaan vastauksia näihin kysymyksiin Armas-ankalta, Friedrich Nietzscheltä, Ayn Randilta, yritysjohtaja Renkoselta ja neiti Virvalta.

”Olipa kerran ankka, kutsukaamme häntä vaikka Armaaksi.

Armas asui samassa lammikossa kuin muutkin ankat. Hänellä oli oma pikkuinen soppensa nukkumiseen ja runsaasti vesiheinää syötäväksi. Armas ei kuitenkaan ollut tyytyväinen: hän oli sentään koko lammen kaunein lintu, mutta kukaan ei sanonut sitä läheskään tarpeeksi usein. Armas oli sitä mieltä, että lammen parhaan ankan olisi kuulunut saada eniten vesiheinää ja paljon isompi nukkumasoppi Continue reading

Minä juon työaikana

Suomen alkoholiongelmaa on yritetty ratkaista monen sukupolven ajan. Kansa on vaappunut kahden ääripään, alkoholismin ja absolutismin välillä. Jotenkin tästä oravanpyörästä pitäisi hypätä pois.

Meillä on Suomessa alkoholiongelma.

Ongelma ei ole, että vuotuinen alkoholikulutuksemme olisi liian alhainen. Juomme ihan riittävästi. Ongelmamme liittyy juomisen säännöstelyyn.

Juomme liikaa kerralla.

Ruotsalainen pilkkaa meitä, virolainen kutsuu pohjoisen hoipertelevia vieraita ”poroiksi” ja venäläinen – no, venäläinen on hiljaa, koska sekin on sammunut.

Mitä meidän tulisi tehdä tilanteen korjaamiseksi? Continue reading

Pomon paheet – ja parannuksen portit

Pomoilla on tiettyjä tyyppipaheita. Ne ovat kuin tyyppiviat autoissa: voit lähes luottaa siihen, että joitakin niistä löytyy, kun katsoo ympärilleen – ja peiliin. 

Tasa-arvon nimissä todettakoon, että jotkut paheista ilmenevät lähinnä miehissä – siinä pomojen dominoivassa alalajissa. Continue reading

Markkinoinnin pahin vihollinen on tasapainoinen ihminen

TV-sarja Madmen ja oppitunti markkinoinnista ja ihmisyydestä.

“Markkinoinnin pahin vihollinen on tasapainoinen ihminen.”

Ajatus kiteytyi katsoessani palkittua amerikkalaista TV-sarjaa Madmen.

Seurasin lumoutuneena ilta toisensa jälkeen (boxilta) Don Draperin, Roger Sterlingin ja Peggy Olsonin edesottamuksia legendaarisella 60-luvulla, New Yorkin mainoskadulla nimeltä Madison Avenue. Epookkisarja on nostalginen ja retro. Samalla se piirtää viiltävän kuvan mainonnan maailmasta ja ihmisestä – meistä mainonnan kohteena. Continue reading

Pomo, unohda se maraton!

Lähes jokaisen ihmisen elämänarvojen kärjessä on perheen ja ystävien lisäksi terveys. Mutta yllättäen terveyden ja perheen arvostus ei usein korreloi sen kanssa, miten arjessa toimimme. Etenkin johtajien tilanne on hullunkurinen. Liikunnan lisäksi karppauksestakin voi tulla epäjumala.

Edelleen yllättävän suuri joukko juuri ihmisiä, jotka kokevat arvostavansa kaikkein eniten perhettä ja terveyttä, tekee jatkuvasti ylitöitä ja stressaa työstään perheen ja terveyden kustannuksella, koska ”pitää” tai on peräti ”pakko”. He syövät liian usein kiireessä ravintoköyhää ruokaa ja juovat liikaa alkoholia, koska ”ansaitsevat” tai ”tarvitsevat” niitä.

Terveys ja perhe ovat heille siis prioriteeteissa työtä alempana. Toiminta ratkaisee, eivät sanat ja toiveet. Continue reading

Hyvästä parhaaksi – huipulta kohtuuteen

Kannattaako presidentin pöksyihin – saatikka yrityksen johtoon – sittenkään odottaa ja etsiä mahdollisimman moitteetonta, särötöntä ihmistä? 

Ajat ovat haastavia jälleen, tiedättehän, eivätkä vähiten johtajuuden vaatimusten osalta. Nyt otetaan miehestä kunnolla mittaa presidentin rooliin!

Vastaavaa päästä varpaisiin mittailua tehdään jatkuvasti yritysjohdon osalta. Epävarmuuden aikoina ja haasteellisissa taloustilanteissa johtajilta odotetaan lähes yli-inhimillisiä kykyjä, kuten presidentiltä tunnutaan odottavan. Continue reading

Kohtuullisuuden mittaaminen

Kohtuullisuuden mittaaminen on vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Olennaista on muistaa kohtuullisuuden suhde todellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Olemme eläneet nyt jo useamman kuukauden koko Eurooppaa ja maailmantaloutta heiluttelevassa talouskriisissä. Vain enää harva ajattelee, että kriisi on tullut täysin yllätyksenä.

Nykyinen kriisi on tuonut pintaan aika määrän kohuja. Osa kohuista olisi noussut pintaan joka tapauksessa – osa taas ehkä vain taloustilanteen vuoksi. Silloin kun oli millä mällätä, ei kaikkea välttämättä nähty tai haluttu nähdä.

Suomessa kohistiin vaalirahapaljastuksista. Osalliset ovat sittemmin tarkentaneet säädöksiä, joiden raameissa tulee pysyä. Tosin uusia säädöksiä ei tarvittaisi, jos ihmiset käyttäisivät talonpoikaisjärkeään ja kuuntelisivat omatuntoaan. Myös harmaatalouteen on yritetty puuttua. Continue reading

Voiko hyvettä olla liikaa?

Voimme kuvitella äidin, joka ”rakastaa liikaa” tai ihmisen, joka on ”liian kohtuullinen”. Lähemmin tarkasteltuna kyseessä ei kuitenkaan ole hyveen ylilyönti, vaan hyveen puute.

Jeesuksen mukaan ”ylösnousseet eivät ota vaimoa”, vaan elävät ”kuin enkelit taivaassa” (Mk 12:25). Moni on tulkinnut tästä, ettei taivaassa ole miehiä eikä naisia, vaan jonkinlaisia sukupuolettomia neutreja.

Perinteinen teologinen tulkinta ulottuu kuitenkin putkistoa syvemmälle. Ilmaus ”kuin enkelit taivaassa” ei liity biologiseen sukupuolisuuteen. Sukupuolisuus säilyy, mutta seksi, siten kuin me sen tiedämme, ei säily. Taivaassa ei ole seksiä. Miksi? Koska se, mistä seksi maan päällä on symbolina ja (makeana) esimakuna, on taivaassa täydellisesti toteutunut. Continue reading

Itsehillintä on uusiutuva (joskin päivittäin kuluva) luonnonvara

Itsehillintä ja keskittyminen riittäävät vain tietyyn pisteeseen saakka. Case in point:

”Then, the two groups are asked to do a second, seemingly unrelated task—basically a kind of logic puzzle where they have to trace out a complicated geometric pattern without raising their pencil. Unbeknownst to them, the puzzle can’t be solved. The scientists are curious how long they’ll persist at a difficult task. So the cookie-eaters try again and again, for an average of 19 minutes, before they give up. But the radish-eaters—they only last an average of 8 minutes. What gives?

The answer may surprise you: They ran out of self-control. Psychologists have discovered that self-control is an exhaustible resource. And I don’t mean self-control only in the sense of turning down cookies or alcohol, I mean a broader sense of self-supervision—any time you’re paying close attention to your actions, like when you’re having a tough conversation or trying to stay focused on a paper you’re writing. This helps to explain why, after a long hard day at the office, we’re more likely to snap at our spouses or have one drink too many—we’ve depleted our self-control.”

Why Change Is So Hard: Self-Control Is Exhaustible | Fast Company.

Nauti himojesi hallitsemisesta

Sana-lehti käsittelee itsehillintää. Jo otsikossa mainittu sana ”hallinta” kuvaa hyvin itsehillinnän perimmäistä luonnetta, sillä ei kaikkea (ts. juuri mitään) pyritä hillitsemään minimiin.

Samoin kuin voimakasta hevosta lienee tarpeen hillitä joissakin tilanteissa, voidaan sillä ratsastaa vain jos hevonen (sekä ratsastuksen taito) hallitaan.

Kyse on säätelystä: rajansa on myös askeesilla.

”Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret, joiden elämänvaihe on korostuneen ruumiillinen ja siksi kaupallisten voimien erityishuomion kohteena.

– Uutena haasteena on ilmiö, jonka olen nimittänyt juomishäiriöksi. En viittaa vain alkoholiin, vaan myös nuorten suosimiin energia- ja urheilujuomiin sekä limonadeihin. Niistä on tullut nuorten nestemäisiä vankiloita, joista imaistaan päivän aikana litroittain kallista sokerijuomaa ja jätetään jäljelle pellin ja muovin vuori.

– Nuorten näennäinen vapaus ja voimantunto muuttuvat markkinavoimien käsittelyssä ja itsehillinnän puutteessa todellisen vapauden esteeksi. Mikäli aikuiset eivät esimerkillään osoita terveeseen järkeen perustuvaa ruumiillista itsehillintää, he maksattavat tekonsa korkeat korot tulevaisuuden aikuisilla.”

Nauti himojesi hallitsemisesta [Sana]