Maailman vaikein, mutta väkevin taito

Tiedätkö sen tunteen, kun joku esiintyy edessäsi hurmaavasti? Hän puhuu taitavasti ja juuri sinulle tärkeistä aiheista. Mutta esityksen vaihtuessa keskusteluun, hänen kasvojensa hymy alkaa hyytyä. Hän ehkä vilkuilee kännykkäänsä tai miettii millä tavoin seuraavaksi sinut vakuuttaisi. Esiintyjä on kiinni omassa esityksessään, eikä ole aidosti läsnä. Continue reading

Haavoittuvainen ja kohtaava ihminen

Järjestimme hiljattain seminaarin asiakkaillemme. Päivän teema oli luottamus ja ennen kaikkea haavoitttuvuuteen perustuva luottamus. Ajatus haavoittuvuuden tunnustamisesta ja hyväksymisestä työelämässä on saamassa vahvempaa jalansijaa Suomessakin. Kyse on yksinkertaisesta mutta usein hyvin vaikeasta asiasta.

”Uskallanko olla oikeasti sitä mitä olen ja luottaa siihen, että muilla on hyvä tahto minua kohtaan niin, että kaikki läsnäolijat haluavat minulle vain ja ainoastaan hyvää.” Continue reading

Murhaajalla on hyvä tarkoitus

Olen tutkinut ihmisten alitajuisia motiiveja koko työurani. Aloitin opiskeluaikoina pohjalta, rikollisten motiiveista. Niistä siirryin sittemmin ostamisen ja mielihyväkuluttamisen motiiveihin. Mitä ihmeen tekemistä näillä on hyveiden kanssa? Paljonkin. Vasta kun ymmärrämme ihmisen syvempiä motiiveja paheisiin ja pahaan, voimme tarjota hänelle oikealla tavalla relevantin vaihtoehdon valittavaksi, siis osaamme vetää oikeasta narusta.

Olen vakuuttunut tämän neljännesvuosisadan aikana siitä, että kaikki toimintamme pyrkii pohjimmiltaan hyvään.  Continue reading

Kommunikaation kevätsiivous

Kirkas kevätaurinko valaisee – ja harmiksi paljastaa samalla pölyn ja tahrat ikkunoissa. Siispä siivoamaan!

Myös mielessämme on jopa vuosikymmenien aikana kertynyt paksu kerros pölyä. Elämänilo ja elinvoima eivät loista kirkkaina, näkymä elämän mahdollisuuksiin ei ole vapaa.

Tuo pölykerros koostuu pienistä ja huomaamattomista roskista ajattelussamme ja puheessamme. Sellaisista kuten pitää, täytyy, pitäisi, olisi pitänyt, on pakko ja mutta. Sanoista, joista ei ole hyötyä kenellekään, ne vain syövät energiaa. Nuo roskasanat tekevät meistä ajatuksissamme ja puheessamme passiivisia syyllisiä, orjia tai orjapiiskureita ja avuttomia uhreja. Continue reading

Populistinen viestintä – ja mitä siitä voi oppia?

Vuonna 2014 on EU-vaalit. Onko niin että populistit juhlivat niissä ja miksi?

Metro Simplon, Pariisi. Arabiankieliset halal-lihan kauppiaiden huudot sekoittuvat liikenteen meteliin, romaninainen hymyilee huonoilla hampailla pieni lapsi sylissään, kurkkua ahdistaa pistävä virtsan haju.

Kulmakuppilassa kahvilaa pitävä arabimies mies pui nyrkkiä. ”Sarkozy, Merkel, Putin – kaikki ovat juonessa meitä vastaan! Minä sanon, Poujade oli oikeassa, Marine Le Pen on oikeassa! Eurooppaa ei enää ole!” Purkaus on osoitettu paitsi tiskiin nojaileville miehille, myös Catherine Ashtonille, joka puhuu baarin nurkassa olevassa televisiossa. Continue reading

Kun hiljaisuus puhuu

Hiljaisuus ei ole ihan yksinkertainen käsite. Monille hiljaisuus tarkoittaa ulkoista äänettömyyttä, melun puutetta. Se on kyllä sitäkin. Ja se on myös paljon muuta.

Pari vuotta sitten olin joulun alla eläkkeellä. Olin siis retriitissä. Silloin tarjosin lukijoille haasteen ja kysyin, kuka uskaltaisi tehdä saman vuonna 2012. Itse otin haasteen taas vastaan: vietin viime viikolla viisi päivää hiljaisessa retriitissä. Hiljaisuudessa opin kuuntelemaan. Continue reading

Mikä on myyjän ja manipuloijan ero?

Mitä ostat? Mitä on myyminen? Miten on mahdollista vaikuttaa toiseen ihmiseen? Pitäisikö johtajan/esimiehen olla yrityksensä paras myyjä? Hyveellinen on vaikuttaja, paheellinen on manipuloija.

Kun menet huonekalukauppaan ostamaan uuden ruokapöydän, niin mitä ostat? Ostat mukavuutta ja helpoutta, koska vanha ruokapöytä perheen koon kasvettua tuntuu liian pieneltä. Ostat estetiikkaa, koska vanha pöytä ei oikein sovi uuden kodin väreihin. Kenties ostat statusta kertoaksesi vieraillesi, ketä tässä kodissa asuu.

Et siis ostakaan tuotetta, vaan siitä saatavia hyötyjä. Tuote on vain keino, jonka avulla uskot saavasi haluamasi hyödyt. Continue reading

Kun Facebook ei riitä…

Mitä eroa on kommunikoinnilla ja kommunikaatiolla?

– Tavataan Facebookissa!, joku sanoi minulle.

– Ups! Kun en ole siellä, vastasin. Vastaukseni herätti hämmennystä.

– Ilman sitä et pysty olemaan yhteydessä muihin, toinen jatkoi.

– Minulle tärkeämpää on olla ykseydessä, selitin. Kaveri pyysi täsmentämään. Continue reading

Puhujan hyveet

Retoriikassa ei ole kyse vain puhetekniikoista vaan paljolti myös puhujan luonteesta ja eettisestä integriteetistä. Retoriikan tutkijan Antti Mustakallion mukaan hyvää ihmistä halutaan kuulla; hänen ei tarvitse haalia vaikutusmahdollisuuksia vaan hänelle annetaan ne. Hyveiden harjoittaminen ja viljeleminen ovat tie hyväksi puhujaksi.

Mitä on retoriikka? Kysymykseen voi antaa laajan tai suppean vastauksen. Laajassa vastauksessa voitaisiin esitellä koko antiikin retoriikan traditio ja sen jälkeinen kehitys. Suppea vastaus tyytyy sanomaan olennaisen tiiviisti: Retoriikassa on kyse siitä, mitä sanotaan ja kenelle sanotaan. Toisin sanoen olennaista on puheen asiasisältö ja puheen yleisö. Continue reading

Ripaus harkitsevuutta

Mitä on aito harkitsevuus? Miten se esimerkiksi eroaa impulsiivisuudesta? Harkitsevuus on hyve, ja kuten kaikki hyveet, myös sitä voidaan kehittää — jopa vanhemmalla iällä.

Suomalaisia voitaisi kai keskimäärin kuvailla harkitsevaksi kansaksi? Emme ole joka välissä laajentamassa valtion rajoja eikä presidenttimme viljele asiattomuuksia. Niin politiikassa kuin lainsäädännössäkin edetään varovaisin askelin. Kenenkään pää ei meillä putoa aiheetta tai aiheesta.

Maltillisesti olemme myös tarkastelleet markkinataloutta. Vaikka yhden käden sormilla voi kansalaiset nimetä globaalit lippulaivamme, niin eipä meillä myöskään hävetä perusterveydenhuollon puutteesta.

Pois meistä ranskalainen kansalaiskurittomuus ja impulsiivisuus. Vanhan valtaus tapahtuu korkeintaan kerran 40. vuodessa ja se toinenkin kerta symbolisesti. Continue reading