Rakkautta ja rajoja? Ei, vaan tapoja!

Hyvä vanhempi ei tahdo asettaa lapselle oikeita rajoja, vaan istuttaa oikeita tapoja. Rakkautta ja rajoja vaihtuu rakkauteen ja tapoihin.

Kyse ei nimittäin ole rajoista. Kyse on toiminnasta ja oikea toiminta on seurausta oikeista tavoista.

Ihmisen tavat alkavat muodostua varhain — heti kun lapsi toistaa saman asian — ja tapoja on äärimmäisen vaikea muuttaa. Hyvä tapa, eli hyve, käyttäytyy jännällä tavalla: se leviää muille toiminnan alueille. Siksi keskeisimmät hyvät tavat, jotka tunnetaan myös sanahirviönä ”kardinaalihyveet”, ovatkin huipputehokkaita toiminnan ohjaajia. (Valitettavasti sama pätee myös huonoille tavoille.) Continue reading

Digipaasto ja tylsistymisen taito – eli Luovan Läsnäolon haaste

Oli tuikitavallinen päivä ja leikin tapani mukaan lasteni kanssa. Eli lapset leikkivät omiaan ja minä katsoin sivusta puolella silmällä räpeltäen samalla puhelintani.

Mielestäni siinä ei ollut mitään kummaa, sillä vapaa leikki on tärkeää, itsenäisyyden kehittyminen kriittistä ja lopulta maailmassa vain on pärjättävä omillaan, eikö? Lisäksi isi tarvitsi vähän omaa aikaa, jos vaikka virtuaalista.

Mieleeni kuitenkin pullahti digipaasto, josta olin kuullut joitakin päiviä aiemmin. Digitaalisten vempainten hetkellinen unohtaminen oli kuulemma parantanut huimasti perheen sisäisiä suhteita.

Continue reading

Isä tunnustaa: ”Vietin liikaa aikaa lasteni kanssa”

Ajankäytön oppaissa ja lehtiartikkeleissa kerrotaan, kuinka ihmiset katuvat liiallista työntekoa. Kukaan ei kadu viettäneensä liikaa aikaa perheensa parissa. Ennen kuin nyt.

Kosti, olet siis koti-isä ja väität viettäneesi liikaa aikaa lastesi kanssa, eikö näin?

Niin. Vaikka kuten Ihaa sanoisi: ”Se ei ollut tarkoitus.”

No ei varmasti. Mutta mitä siitä seurasi? Voiko lasten kanssa ihan oikeasti viettää liikaa aikaa?

Veeti Paloauton eräässä jaksossa käsitellään tätä kysymystä. Siinä Veetin paras kaveri tulee Veetin luokse paloasemalle yökylään viikoksi remonttia pakoon.

Continue reading

Yhden prosentin haaste eli ”Rakkaani, tatuoisinko nimesi, pienellä, jalkapohjaani?”

Jos vihkialttarilla olisi kysytty, niin kuinka paljon olisit luvannut päivittäistä, jakamatonta huomiota puolisollesi? Minä olisin luvannut tunnin. Mittasin tuon ajan juuri ja osaatko arvata kuinka lähelle pääsin?

Sain nimittäin pari kuukautta sitten haasteen muuttaa ajankäyttöäni paremmaksi. Muuten hyvä, mutta haasteeseen liittyi ikävä konkreettisuus.

Ensin piti selvittää mihin oma aika kuluu.

Continue reading

Suru eron selviämiskeinona

Tämä artikkeli valottaa joidenkin kotimaisten tutkimusten ja suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä avioerosta ja surusta avioeron selviytymiskeinona. Surevalla on toivoa.

Tilastot osoittavat, että avioerot ovat yleistyneet merkittävästi Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana.

Vuonna 1965 solmittiin 36 214 avioliittoa, ja avioeroja rekisteröitiin 4594. Vuonna 1987 vastaavat luvut olivat 26 259 ja 10 110. Nykyinen avioliittolaki tuli voimaan 1988. Silloin solmittiin 25 933 uutta avioliittoa ja kirjattiin 12 146 eroa. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 29 952 ja 13 619.

Vakiintuneissa avosuhteissa asuvien suhde purkautuu arvioiden mukaan selvästi useammin kuin avioliitto. Continue reading

Kirja-arvio: Sydämen sivistys

Sydämen sivistys kosketti neljän lapsen isää syvästi. Kotien ja koulun kasvatuksessa on puutteita erityisesti sydämen sivistyksen alueella. Ongelmat eivät johdu tiedon puutteesta, vaan tunne-elämän ristiriidoista.

Kasvatuksen haasteet nyky-yhteiskunnassa ovat laajasti tunnustettuja. Mistä ratkaisu? Kiinnostavia näkökulmia esittää Timo Jantusen ja Eero Ojasen toimittama Sydämen sivistys: Kasvatuksen ytimessä (Aurinko kustannus, 2011).

Teos koostuu kahdesta kymmenestä artikkelista, jotka käsittelevät kasvatuksen arvoja, hyvän mahdollisuutta kasvatuksessa, miten leikki on lapselle totta, yhteisöllisyyteen kasvatusta ja kasvua sekä koulun asemaa ihmisyyteen kasvamisessa. Continue reading

Tilastot kertovat: TV tekee lapsestasi rikollisen

Television katsominen, kuten kaikki muukin toimintamme, muuttaa meitä. Mutta onko televisio hyvästä vai pahasta? Tämän jutun tausta mahtuu yhteen virkkeeseen.

”Jokainen vuosi, jonka aikana lapsi ensimmäisen 15 ikävuoden aikana altistui kotonaan televisiolle, lisäsi myöhemmin tilastoituja omaisuusrikoksia 4 prosentilla ja väkivaltarikoksia 2 prosentilla Yhdysvalloissa 1940-luvulta 1970-luvulle, vaikutuksen ollessa suurin alle viisivuotiaiden lasten keskuudessa.”*

Omaisuusrikoksia lisää neljä prosenttia jokaista vuotta kohden. Väkivaltarikoksia 2 prosenttia.

Continue reading

8 lapsesi koulumenestykseen vaikuttavaa asiaa (ja 8 joiden luulit vaikuttavan)

Tilastoanalyysi lasten ja vanhempien taustatiedoista ja syvähaastatteluista kertoo, kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa koulumenestykseen. Ja kuinka menestykseen ei voi vaikuttaa.

Yli 20.000 lasta ei voi olla väärässä

Yhdysvalloissa suoritettu ECLS-tutkimus kartoitti yli 20.000 lapsen opintien lastentarhasta viidennen luokan lopulle. Normaalien taustatietojen (perheen koostumus, vanhempien tulotaso, jne.) lisäksi osallistujia haastateltiin tarkemmin: saako lapsi piiskaa, käydäänkö museoissa, kuinka usein näin tehdään, jne.

Tilostoanalyysi paljastaa asiat, jotka kulkevat käsi kädessä. Vaikka syy ja seuraus eivät sinänsä selviä, antavat tulokset kuitenkin viitteitä koulumenestyksen taustalla piilevistä seikoista. Continue reading

Rehellisyys maan perii

Rehellisyys maan perii, sanotaan. Mutta mistä rehellisyydestä ja mistä maasta on kyse?

Usein törmäämme elämässämme samoihin asioihin uudestaan: on aina liian vähän aikaa tai rahaa tai molempia. Mutta ihmiset, jotka tekevät töitä eri kulttuurien keskellä, törmäävät yllättäen meille suomalaisille ja Suomessa asuville toisenlaisiin haasteisiin.

Saattaa olla, että heillä ei ole rahaa. Mutta heillä ei myöskään ole pulaa ajasta – kiirekin saattaa olla tuntematon käsite jopa maan kielessä. Kun on ollut tekemisissä ihmisten kanssa eri maissa ja kulttuureissa, on ollut haasteellista tunnistaa ja löytää mahdollisimman rehelliset ja luotettavat yhteistyökumppanit. Mistä rehellisyydessä on kyse?

Muutamia viikkoja sitten tapasin henkilön, jota syytettiin vakavasta rikoksesta. Hän kielsi tehneensä sitä. Puhui hän sitten totta tai ei, tapaaminen sai minut pohtimaan rehellisyyden aihetta. Continue reading

Kotiäitiys: johtamisen erikoiskurssi

Paras koulutukseni tähän arvostettuun ammattiin ei kuitenkaan tullut Suomen 90-luvun alussa ainoasta elokuvaohjaajan oppilaitoksesta eli Taideteollisesta Korkeakoulusta. Varsinaiselle tiimijohtamisen erikoiskurssille pääsin jo ennen opintojani valitessani kolmeksi vuodeksi kotiäitiyden.”

Elokuvaohjaajan työ on johtamisen näköalapaikka. Ihmiset tulevat alaisuuteni keikkatyöhön, ja koska jokainen hyvin hoidettu keikka merkitsee mahdollisuutta uuteen keikkaan, tulevat he vahvalla alamaisasenteella. He tulevat palvelemaan.

Minulla on valta kohdella heitä orjinani tahi asiantuntijoina. Uskokaa tai älkää, mutta molemmat kulttuurit yhä elävät Suomen elokuvamaailmassa. Minä en itse sitä halunnut uskoa, kun kuulin, miten törkeän alistamisen kohteeksi ihmiset ovat valmiit asettumaan saadakseen töitä alalla.

Continue reading

Porno, puoliso ja perhe

Pornon hyväksyttävyys on kasvanut huimasti edellisten vuosikymmenien aikana, erityisesti viime vuosina internetin yleistymisen myötä. Pornon vaikutukset eivät kuitenkaan ole juuri muuttuneet, ja siksi haluan nostaa aiheen esiin myös tällä sivustolla.

Jokainen tekosi joko rakentaa tai rappeuttaa luonnettasi. Mitä luulet, rakentaako porno? Jos sinä ja puolisosi olette varmoja, että porno rakentaa kuluttajaansa ja suhdettanne, voitte säästää aikaanne ja jättää tämän artikkelin lukematta.

Continue reading

Isä, Poika ja Ukki

Isyys ei ollut mitenkään ongelmallinen asia silloin kun itse tulin isäksi. Vasta nelikymppisenä kohtasin isyyden vaatimukset uudessa valossa.

Omat pojat kasvoivat kovaa vauhtia ja olin menettämässä jollain tasolla otteeni heihin. Minulta luonnistui hyvin vaipan vaihto ja tekniikkalegojen rakentelu, mutta tilanteessa, jossa koin poikien tarvitsevan yhteyttä isään miehenä, olinkin hukassa.

Muistelin omaa isääni, joka oli hyvin arvostettu monella tavalla. Myös isänä. Silti huomasin, että jotain oli jäänyt puuttumaan. Jotain, joka on hyvin tärkeää ja oleellista. Kaipasin isääni. Tarkemmin sanottuna kaipasin hänen syliään. En itse sitä oivaltanut, vaan eräs lukemani kirja avasi tuon naiivilta kuulostavan käsitteen kipeänä eteeni.

En muista koskaan keskustelleeni isän kanssa juuri mistään. Continue reading

Kun isyys ärsyttää

Onko oma isäsi itsekäs? Toivottavasti ei. Eipä kukaan toivoisi itsekästä isää, mutta joitakin viikkoja sitten havahduin omaan itsekkyyteeni – isänä.

Pidin itseäni epäitsekkäänä, mutten liian sellaisena. Olin juuri sopivan epäitsekäs, sopivan itsekäs. (Uskoisin, että useimmat ihmiset ajattelevat näin.) Kunnes esikoinen syntyi ja omaa aikaa ei enää ollutkaan entiseen malliin. Continue reading