Näin sinusta tulee huipputyyppi

Hyvä ihminen on hyväntahtoinen ja ystävällinen. Itsekeskeinen elämä on lopulta tyhjää. Menestymisen edellytys ei ole toisten nujertaminen. Tämä kirjoitus tarjoaa nopeita ja yksinkertaisia keinoja siihen, kuinka sinusta voi tulla parempi ihminen.

Hyveet voivat helposti jäädä epämääräiseksi hötöksi. Ne kuulostavat hyvältä, mutta niistä voi olla vaikeaa saada kiinni. Tarvitaan konkreettisia tekoja, ei vain kauniita ideoita.

Lopulta kyse on kuitenkin erittäin yksinkertaisista asioista, jotka varmasti jo tiedätkin. Konkreettisina tehtävinä hyveistä tulee helposti toteutettavia. Yksittäinen hyvä teko ei ole liian ankara tavoite kenellekään. Continue reading

Tie vaikuttavaksi puhujaksi käy hyveiden kautta

Aristoteles määritteli muinoin kolme syytä sille, miksi vakuutumme puheesta. Yksi näistä syistä on ylitse muiden – ja se ei ole lainkaan erossa hyveistä. Hyveet ovat tie vaikuttavaksi puhujaksi.

”Afroamerikkalaisten pitää lopettaa selittelyt ja tukeutua enemmän toinen toisiinsa päästäkseen eteenpäin yhteiskunnassa.”

Tutkijat pyysivät Chicagossa asuvia henkilöitä kertomaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he olivat yllä olevan väitteen kanssa. Vastaajat olivat sekä valkoisia että afroamerikkalaisia. (Political Persuasion and Attitude Change, The Michigan University Press 1999)

Continue reading

Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Ihmelääke, jonka avulla saat mitä haluat

Menestyäksesi ja voidaksesi nauttia elämän iloista, tarvitset itsehillinnän hyvettä. Onneksi nykytutkimus tarjoaa työkaluja, joiden avulla onnistut itsehillinnässä huomattavasti todennäköisemmin kuin ilman niitä. Oikeilla keinoilla tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista myös tavallisille kuolevaisille.

Ilman itsehillintää olet pulassa

Jo muinoin Platonin listaamista päähyveistä yksi oli itsehillintä (kohtuullisuus). Kyky hallita omia mielihalujansa on tutkimustenkin mukaan aivan ratkaisevan tärkeää hyvän elämän elämiseksi. Jos tahdot pysyä terveempänä, menestyä ammatillisesti ja muodostaa kestävän parisuhteen, auttaa itsehillintä (itsekuri) nostamaan todennäköisyyksiä kohdallasi dramaattisesti.

Continue reading

Pakkomielteenä omana itsenään oleminen

Voiko olla kirjailija, vaikkei ole julkaissut yhtään kirjaa? Voiko olla urheilullinen, vaikkei koskaan kävisi edes lenkillä? Voiko identiteetti olla henkilön teoista riippumaton?

Kaverini väitti, että nykyään näin on: ihmisen identiteetti on erotettavissa henkilön teoista. Hänen mukaansa tämä ajatus läpäisee koko kulttuurimme, mutta näin ei kuulemma ole aina ollut. Vielä 800 vuotta sitten ihmisen teot määrittivät ihmisen identiteetin. Jos maalasit tauluja, olit maalari. Jos hioit sotataitojasi, olit sotilas. Jos viljelit maata, olit maanviljelijä. Jos maanviljelijä tarttui onkivapaan, hänestä tuli kalastaja. Jos sotilas alotti politiikon uran, hänestä tuli poliitikko. Ja niin edelleen.

Kuitenkin 1200-luvulla alettiin ajatella, että ihmisen identiteetti ei ole tekoihin sidottu. Nykyään se tarkoittaa sitä, että joku voi pitää itseään kirjailijana, vaikkei olisi julkaissut yhtään kirjaa. Toinen pitää itseään urheilullisena ihmisenä, vaikka urheilu-ura loppui 5 vuotta sitten, eikä sen jälkeen ole käynyt edes lenkillä. Kolmas ajattelee olevansa töissä ahkera uurastaja, vaikka työtahti on laiskiaisen ja etanan välimaastossa.

Kaverin väite kuulosti edelleen kummalliselta. Continue reading

Mitä hyvejohtajuus on?

Hyvejohtajuus-blogin kävijämäärä on noussut viime vuosina huimasti. Alun perin blogissa puhuttiin paljon hyveistä ja johtajuudesta. Ajan myötä aiheet ovat siirtyneet käsittelemään myös muita henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä aiheita.

Hyvejohtajuus itsessään ei ole enää niin vahvasti läsnä. Tämän ja kävijämäärän nousun johdosta tässä kirjoituksessa selitetään pähkinänkuoressa mitä hyvejohtajuus on.

Continue reading

Hankkiudu tekemisiin rasittavien tyyppien kanssa

Ympäröimme itsemme mielellämme samanmielisillä ystävillä. He ovat mukavaa seuraa, mutta hyveitä opimme tehokkaammin haasteellisemmissa kohtaamisissa.

Hyvekirjallisuutta on mukava lukea. Yleville hyveille sopii nyökytellä ja ajatella, kuinka hienoa elämä on, kun persoona vain jalostuu. Hienoja periaatteita meditoitaessa oma luonne alkaa tuntua erityisen hyveelliseltä.

Continue reading

Valta ja sen väärinkäyttö

Johtajan tulee ymmärtää oikein rooliinsa kuuluvat kolme v:tä: valta, vastuu ja velvollisuudet. Valta on pohjimmiltaan myönteinen tekijä yhteisön toiminnassa ja kehityksessä, vaikka sitä voidaan käyttää väärin.

Valta on aina kiehtonut ihmistä. Vallalla onkin kiistaton merkityksensä tavoissa ajatella, johtaa ja kehittää organisaatioita ja yhteisöjä. Joku ay-aktivisti on jopa todennut, että me organisoidumme vallan vuoksi.

Rakenneteoreetikot ovat analysoineet valtaa auktoriteetin käsitteen avulla. Ihmissuhdekoulukunnan edustajien ajattelussa valta korostui valvontana ja ohjauksena, jolloin siihen sisältyi käsitys vallasta ihmisten välistä kanssakäymistä muokkaavana tekijänä. Järjestelmäteoreetikot ovat puolestaan käsitelleet valtaa asiantuntemuksena, jolloin valtaa ei ole vain organisaatioilla, vaan myös ihmisillä.

Oli miten oli, tätä henkilökohtaista valtaa johtajan olisi opittava käyttämään viisaasti. Continue reading

Porsche joka uhrattiin

Jokainen ansaitsee ainakin yhden Porschen elämässään. Mutta miksi kirjoittaja uhrasi omansa hyveiden alttarille?

On kahdenlaisia ihmisiä: Niitä tasapainoisia, perustyytyväisiä sopeutujia, jotka ottavat arjen velvollisuudet enempiä mukisematta suoritettavikseen. Jotka tekevät riittävän mielekästä työtä ja saavat siitä riittävän korvauksen. He seisovat ruuhkassa kiltisti harva se päivä,  sillä se vain kuuluu elämään.

Ja sitten on niitä, jotka hiki päässä hiovat taistelutekniikkansa arkea vastaan, jotka vielä kerran yrittävät tehdä roskien viennistä motivoivan, merkityksellisen tehtävän. Continue reading

”Tässä kapteeni. Parvi kanadanhanhia lensi juuri moottoriemme lävitse…”

Torstaiaamu, 15. tammikuuta 2009, näytti New Yorkissa hyvin tavalliselta. Illalla ihmiset puhuivat ihmeestä. He saattavat olla oikeassa. Mutta tarinalla on myös toinen puoli.

Lento 1549 kohti Pohjois-Carolinaa nousi matkaan klo 15.26 ja kapteeni Chesley Sullenberger III teki normaalit tarkistukset. Airbus A320 oli kaikilta osin kunnossa.

Kunnes, kaksi minuuttia nousun jälkeen, kone lensi kanadanhanhiparveen. Continue reading

Kuinka opitaan uusi tapa: 18 vinkkiä onnistumiseen

Millainen sinä olet haaveillut joskus olevasi? Nyt on aika ottaa askel tuota unelmaa kohden. Tekosi määräävät tapasi, tapasi määräävät luonteesi — ja luonteesi on juuri kasvamassa.

Tavat ovat asioita, jotka tehdään ajattelematta, kuten hampaiden harjaus tai auton ovien lukitseminen. Tapojen ansiosta asiat tulevat tehtyä ilman erityistä muistamista tai itsensä motivointia. Tavat siis säästävät voimiasi monin eri tavoin. Continue reading

”Vain kauniita sanoja” – johtajuus hukassa?

Eräs hyvejohtajuusmallia kohtaan osoitettu kritiikki kuului seuraavasti: ”Hyvejohtajuus on vain kauniita sanoja. Se kertoo vain siitä, millaisia kaikkien ihmisten tulisi olla. Mainio huomio, mutta viestin terävin kärki on hieman ruosteessa.

Ymmärtääkseni kritiikin mukaan hyvejohtajuus on korvia hivelevää, mutta mitäänsanomatonta löpinää ja siksi malli olisi lähes hyödytön johtajuuden kehittämisessä.

Niin, tämähän olisi varsin surkea juttu.

Jotta voidaan pohtia annettua kritiikkiä (ja johtajuuden kehittämistä), pitää ymmärtää sana johtajuus. Sanakirjan mukaan johtajuus on – kas vain – johtajana olemista. Tämä itsestäänselvyys on merkittävä huomio.

Continue reading

Vahvassa liitossa puoliso ja rakkaus ovat itsestäänselviä asioita

Moni huolehtii puolison asennetta itseään kohtaan: ”Se pitää mua itsestäänselvyytenä!” Mitä tämä lause pitää sisällään?

Taustalla on varmasti aito huoli, esimerkiksi käytännössä näkyvän rakkauden puutteesta tai muutoin väärästä asenteesta ja tässä mielessä huoli on täysin oikeutettu. Puolisoa tulee rakastaa ja arvostaa, ja sen pitää näkyä sanoissa ja teoissa.

Käytetyt sanat kertovat kuitenkin meissä kaikissa piilevästä luonneviasta.

”Se pitää mua itsestäänselvyytenä!” sisältää piilotettuna viestin ”koska minua pidetään itsestäänselvänä, kohdellaan minua epäarvostaen tai muutoin epäoikeudenmukaisesti”. Tämä on luonnollinen viesti, koska itse tiedämme toimivamme usein juuri näin, ja oletamme myös toisen toimivan samoin. Continue reading

En rakasta sinua enää

Vaatii luonnetta kohdata aviopuolison sanat: ”En rakasta sinua enää.” Mutta vahva kestää sen, todellinen rakkaus kestää sen ja kykenee kantamaan molempien tuskan.

Laura Munson oli tyytyväinen avioliittoonsa. Mutta tyytyväisyys ei ollut molemminpuolista.

Sure, you have your marital issues, but on the whole you feel so self-satisfied about how things have worked out that you would never, in your wildest nightmares, think you would hear these words from your husband one fine summer day: “I don’t love you anymore. I’m not sure I ever did. I’m moving out. The kids will understand. They’ll want me to be happy.”

Those Aren’t Fighting Words, Dear [NY Times, via Assume Love]

Tulevaisuuden johtajan ominaisuudet

Tiedä sitten onko numeroinnissa järjestystä tärkeyden mukaan, mutta johtajan luonne tulee kolmantena. Listalla on toki myös muita tärkeitä ominaisuuksia.
While no one can accurately predict the future, we can at least take a look at what’s going on today and take our best guess at what tomorrow’s leadership challenges may require.
Here are 10 skills an aspiring leader can begin developing now in order to be ready to receive that leadership baton in the future:

The Leader of the Future: Ten skills to begin developing now [Great Leadership]

Miten hyveitä vahvistetaan?

On muodikasta puhua arvoista. Mutta elleivät arvot realisoidu todellisuudessa, jäävät ne vain abstrakteiksi käsitteiksi. Puhe hyveistä palauttaa arvokeskustelun takaisin ihmiseen.

Hyve on ihmisen hyvä luonteenpiirre tai tottumus, joka näkyy teoissa.

Yleensä puhutaan neljästä ns. kardinaalihyveestä: viisaudesta, rohkeudesta, itsehillinnästä ja oikeudenmukaisuudesta. Johtajuuden suhteen puhutaan lisäksi suurisieluisuuden ja nöyryyden hyveistä. Näitä voitaisiin keksiä monta lisää, ne mitä todennäköisimmin kuitenkin liittyisivät edeltäviin hyveisiin jollain tasolla.

Kaikki hyveet liittyvät orgaanisesti toisiinsa – yhtä ei voi olla, tai ei ainakaan kovin paljon, ilman muita hyveitä, jotka tukevat sitä. Koska hyveet ovat luonteenpiirteitä tai hyviä tottumuksia, ne tosiaan näkyvät myös teoissa. Esimerkiksi rohkea ihminen osoittaa rohkeutensa teoissa, viisas ihminen osaa asettaa itselleen hyviä ja oikeita päämääriä sekä tehdä hyviä päätöksiä.

Hyveet eivät kuulu synnynnäiseen temperamenttiimme vaan luonteeseemme, joka on hankittua. Tästä seuraa, että olipa perhe- tai muu taustamme mikä hyvänsä, voimme harjoittaa ja vahvistaa hyveitä itsessämme. Hyveet eivät diskriminoi.

Miten hyveitä sitten vahvistetaan? Continue reading