Herkullisimmat kasvun hedelmät kypsyvät hitaammin kuin jaksamme odottaa

Lataan puhelimeeni uuden sovelluksen. Oletan sen toimivan heti – luonnollisesti. Sovelluksen tulee olla erittäin helppo hahmottaa, nopea ja yksinkertainen ottaa käyttöön ja tuottaa saman tien tulosta, vaikkapa nopeuttaa jotakin toimintaa tai tuottaa viihdettä. Jos sovellus ei tuotakaan tyydytystä, kritisoin helposti sen tarjoajaa.  

Kun päätän kokeilla uutta tiimityömetodia, oletan senkin toimivan heti, olevan helppo hahmottaa, nopea ja yksinkertainen ottaa käyttöön ja tuottavan heti tuloksia. Jos se ei tuota heti parempia tuloksia kuin entiset metodit, se on huono. Voi vaikka klikata some-arvioksi kaksi tähteä. Jos näet pätkän jonkin luennoitsijan videota, eikä se heti säväytä, tuo luennoitsija putoaa valintavalikosta pois lopullisesti. Pikaisesti tehtyjä arvioita ei ole digimaailmassa tapana ottaa uudelleen harkintaan myöhemmin.    

Ovatko arvokkaimmat, tärkeimmät asiat elämässä helppoja ja nopeita? Tuottavatko ne heti alkumetreillä onnistumisen tunteita tai mielihyvää? Kuinka helppo on ladata vaikkapa seuraavat sovellukset näppärästi omaan elämäänsä: aikuistuminen, ammattiin valmistuminen ja siinä eteneminen, parisuhde, vanhemmuus, fyysinen kunto? Entä kaunis piha tai ulkoilumetsä? 

Esimerkiksi parisuhde on nykyisin kuin sovellus, jota yritämme digimaailmassa ladata suoraan puhelimesta elämäämme. On virkistävää kuulla vanhojen pariskuntien kertomuksia elämästä. He puhuvat paljon pidemmistä jaksoista kuin me nykyisin: ”Sodat ja niiden välinen aika olivat rankkoja vuosia.” ”Mies lähti ensin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan kolmeksi vuodeksi, ja sen jälkeen mentiin naimisiin.” 

Itse asiassa monet elämämme tärkeimmät asiat kantavat edellisten sukupolvien istuttamien puiden hedelmää. Miten päädyimmekään itsenäisen Suomen kansalaisiksi? Kuka on raivannut pellot ja perustanut tehtaan, jotta voimme ostaa kaupasta pastaa? Kenen rakentamalle mökille menemmekään kesällä vierailulle? Jos jaksan olla lempeän jämäkkä vanhempana, mahdolliset lapsenlapsenikin hyötyvät siitä aikanaan. 

Työelämässä olettamus pikasovelluksista on ehkä vielä kärjistetympää kuin yksityiselämässä. Työhaastattelusta ei tule toista tilaisuutta. Entä kuinka moni tänä päivänä saa rakentaa työnsä tulevaisuutta seuraavalle sukupolvelle? Jos otamme käyttöön jonkin uuden tavan toimia, oletamme sen toimivan ja tuottavan tulosta mieluiten heti, vähintään samana vuonna, muuten se ei ollut kannattava valinta. Ammattiosaamisen tason nosto niin yksilön kuin organisaationkin osalta on kuitenkin pitkä tie, eikä se tuota lineaarista, varmaa ja ennakoitavaa tulosta.  

Mitä arvokkaampi asia, sitä monimutkaisempaa ja hitaampaa on sen omaksuminen ja opettelu. Osaammeko antaa oppimiselle ja tulosten kypsymiselle riittävästi aikatilaa, itsellemme ja muille? Kun käyn juuri avatussa uudessa ravintolassa, eikä kokemus vastaa odotuksiani, antaisinko sille uuden mahdollisuuden? Toivoisimmehan, että meille itsellemme annetaan uusi mahdollisuus, jos ensimmäinen osa esityksestämme ei mennyt ihan nappiin. 

Idässä harjoitettavat kamppailulajit ovat hyvä esimerkki tästä: kukaan ei voi ajan hengen mukaisesti nopeasti ja tehokkaasti saada mustaa vyötä ja ryhtyä opettajaksi. Samaa liikettä voi toistaa satoja ja tuhansia kertoja, eikä opettaja odota sen sujuvan täydellisesti ensimmäisillä kerroilla.  

Oman luonteen jalostaminen on ihmisen tehtävistä ehkä tärkein. Meistä ei koskaan tule itsemme tai läheistemme mielestä valmiita, ja jos pystymme sietämään tämän totuuden, opimme olemaan kiitollisia jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta. Viisaus on pääoma, joka kasvaa parhaiten kärsivällisyydellä, nöyryydellä ja sinnikkyydellä kastellen.

Voisimmeko nostaa keskeneräisyyden arvostamisen uudeksi mustaksi, pitkäjänteisesti tavoiteltavaksi mustaksi vyöksi?  

Läsnäoleva johtaminen hyödyttää koko organisaatiota

Miten läsnäolotaidot vaikuttavat johtamiseen ja mitä hyötyä niistä on organisaation kannalta?

Olemme tottuneet ajattelemaan, että toimintamme varsinkin työelämässä pohjautuu rationaalisiin, tietoisiin päätöksiin. Rationaalinen ajattelu on kuitenkin vain pieni osa ihmistä.

Peräti 80 prosenttia hermoradoistamme tuo viestejä kehostamme aivoihin eikä toisin päin. Käyttäytymiseemme vaikuttaa siten merkittävästi se, että olemme myös kehollisia olentoja.

Ihminen on lauma- ja saaliseläin, kuten esimerkiksi hevonen – sen takia hevosten kanssa voikin oppia paljon vuorovaikutuksesta ja johtamisesta. Hevosten reaktio on pitkälti samankaltainen kuin meidän ihmisten alitajuinen ja automaattinen reaktio toistemme tunteisiin ja tekemiseen.

Siksi organisaation toiminnan kannalta ratkaisevia eivät ole yksin johtajan tiedot ja näkemykset, joita hän virallisesti viestii, vaikka nekin ovat tietysti tärkeitä.

Continue reading

Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista. Continue reading

Saisiko olla överit, vajarit vai koharit?

Kumpi on parempi – tai pahempi: palvoa terveyttä, sporttisuutta ja urheilusuorituskykyä vai olla pitämättä huolta kunnostaan ja elinvoimastaan?

Ei yllättäen olekaan ihan helppo sanoa. On helppo huomata, kumpaan joukkoon enemmistö haluaisi kuulua. Kuuluisa isi ei kuitenkaan ole käytettävissä, vaan aikuisten on toimittava omin resurssein.

Nykyaikana molemmista on ylitarjontaa. Noin kolmannes suomalaisista aikuisista ei harrasta säännöllisesti minkäänlaista kuntoliikuntaa. Tästä seuraa väistämättä monenlaisia haittoja ennemmin tai myöhemmin, sillä kuntoilua vastaava hyötyliikunta on lähes kadonnut yhteiskunnastamme. Ei tarvitse hakata halkoja, ei kantaa vettä, ei edes kauppakasseja parkkipaikkoja pidemmältä kotiin. Continue reading

Mikä maailmassa on pielessä?

Sinä et ole OK. Voisit olla paljon enemmän kuin mitä nyt olet. Vakava rikkomuksemme ihmiskuntaa kohtaan on siinä, että emme tavoittele tarpeeksi suuria asioita. Lisäksi valitsemme viedä hautaan suuren osan siitä potentiaalista, jolla meitä on siunattu. Valitsemme jäädä pieniksi.

Mitä on suurisieluisuus?

Alexandre Havard (Suurisieluisuus) kirjoittaa: Suurisieluisuus on ihanne, jonka juuret ovat uskossa ihmiseen ja hänen luontaiseen suuruuteensa. Havardin mukaan Tuomas Akvinolaiselle suurisieluinen henkilö on se, jonka sydän on kohdistunut jonkin suuren tekemiseen ja henkilökohtaisen erinomaisuuden saavuttamiseen.
Continue reading

Näin sinusta tulee huipputyyppi

Hyvä ihminen on hyväntahtoinen ja ystävällinen. Itsekeskeinen elämä on lopulta tyhjää. Menestymisen edellytys ei ole toisten nujertaminen. Tämä kirjoitus tarjoaa nopeita ja yksinkertaisia keinoja siihen, kuinka sinusta voi tulla parempi ihminen.

Hyveet voivat helposti jäädä epämääräiseksi hötöksi. Ne kuulostavat hyvältä, mutta niistä voi olla vaikeaa saada kiinni. Tarvitaan konkreettisia tekoja, ei vain kauniita ideoita.

Lopulta kyse on kuitenkin erittäin yksinkertaisista asioista, jotka varmasti jo tiedätkin. Konkreettisina tehtävinä hyveistä tulee helposti toteutettavia. Yksittäinen hyvä teko ei ole liian ankara tavoite kenellekään. Continue reading

Itseluottamuksen varmistaja – itsevarmuusko?

1990-luvulla arvostettiin johtamisessa ja itsensä johtamisessa aivan erityisesti itsevarmuutta: I can do it! We can do it! Amerikkalaiset gurut ja mainosmaailman sankarit latelivat muille malliksi järkähtämätöntä itsevarmoja mielipiteitä siitä, miten asiat ovat ja miten niitä tulee muuttaa. ”Sinun ongelmasi on hitaus. Asia on näin.” Urheilijat ”tiesivät” olevansa voittajakunnossa.

Donald Trump on tuonut itsevarmuuden takaisin näyttämölle liiankin kanssa. Jos asiassa on jotakin hyvää, se on itsevarmuuden haittapuolien maailmanlaajuinen huomaaminen. Continue reading

Pientä puhetta suurista tuloeroista

Kun talous soi mollisäveliänsä, käydään paljon kipakkaa keskustelua siitä, mikä on taloudessa oikeudenmukaista ja mikä ei. Ovatko tuloerot oikeudenmukaisia? Mikä on reilua ja kohtuullista? Mitä eriarvoisuudelle tulisi tehdä?

Usein ihmiset vastustavat tuloeroja, koska ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi. Kaikki tuloerot eivät kuitenkaan ole ihmisten mielestä epäoikeudenmukaisia. Joudummekin pohtimaan, milloin tuloerot oikeastaan ovat epäoikeudenmukaisia ja miksi.

Continue reading

Miten saan sen, mitä tarvitsen?

Entä kun rohkeat tavoitteet on asetettu ja tahdonvoimalla niitä kohti kilvoiteltu vuodesta toiseen, mutta elämä ei menekään kuin Strömsössä? Vuodenvaihde nosti väistämättä mieleen tavoitteita ja tahtotiloja. Ehkä selkeitä, suuria ja rohkeita, ehkä tällä kertaa hillittyjä, pieniä parannuksia.

Tavoitteet ovat kuin houkutteleva eväspaketti, joka saa lapset viis veisaamaan luontoretkestä, kunhan vain saisi jo avata ne eväät! Aikuisten elämän eväspaketti ehtii menettää tuoreutensa ja usein kokonaan kadota kunkin vuoden mittaisen retken aikana.

Continue reading

Tuhlaatko elämääsi?

Olet käyttänyt elämästäsi jo suuren osan. Oletko haaskannut sitä, vai elänyt viisaasti? Myös epäonnistumiset ja elämän sakkokierrokset voivat lopulta paljastua yllättävän arvokkaiksi kokemuksiksi! 

Epäonnistuminen on lahja

Pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä vuonna 2005. Asiat eivät menneet niin kuin olin alun perin suunnitellut. Minun olisi suunnitelmissani pitänyt päästä kouluun jo paljon aiemmin, pian valmistua, löytää vaimo ja kohta menestyä työelämässä. Nyt oli käynyt toisin.

Continue reading

Työuran hyvät ja huonot kriisit

Ura tuo mieleen stereotyyppisen kuvan kiivaasti uratikkaita ylöspäin kiipeävästä miehestä, jolla menee työelämässä lujaa. Mutta jokainen meistä joko kasvaa, tai ajautuu rahan ohjaamana työurallaan eteenpäin.

Vaarana ulkoisia uratikkaita kiivetessä on se, mitä tapahtui hyvin tuntemalleni keski-ikäiselle johtajalle joulupäivänä työpaikkansa työpöydän ääressä: hänet löydettiin sydäninfarktiin kuolleena. Hänen aikansa loppui paljon ennen kuin hänen rahansa. Continue reading

Päästä irti ja löydä karismasi

Kuvitellaan seuraava tilanne. Olet keskellä onnellisinta elämääsi. Kaikki on kutakuinkin niin kuin olet aina toivonut. Elämässäsi on paljon asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Sinulla on tunne, että elämä on hallinnassasi.

Tiedät mihin suuntaan se menee ja mitä luultavasti seuraavaksi tapahtuu.

Kunnes jonain päivänä saat tietää jotain, joka muuttaa kaiken.

Sinut irtisanotaan. Tai kenties kuulet olevasi parantumattomasti sairas. Isäsi kertoo, ettet olekaan hänen lapsensa. Tai ehkä paras ystäväsi yllättäen kuolee tai puolisosi haluaa eron.

Mikä on ensimmäinen ajatus, joka päähäsi iskeytyy? Continue reading

Millaista oikeasti on olla hyväkroppainen ja menestyvä?

Tämä kertomus perustuu tositapahtumiin.

Olipa kerran kaksikymppinen opiskelija, joka kaikkein eniten olisi halunnut olla hyväkroppainen, hyvännäköinen. Sellainen muodokas vartalo, ryhdikäs ja kiinteä, vatsan kohdalla ei hyytelömäistä ainetta ilmapallon päällä. Hyvät pakarat ehdottomasti myös! Continue reading