Mielenmaisemia – merkityksellisen elämän äärellä

Mistä kirjan kirjoittaminen alkaa? Joskus ideasta, joskus pyynnöstä, joskus siitä, että miettii, mitä haluaisi ymmärtää paremmin. Tällä kertaa teksti alkoi syntyä kokemuksista ja sopivasta ajankohdasta. 

Se, mitä ihmisten välillä ja mielessä tapahtuu, on sekä kiehtovaa että kummallista. Miksi joidenkin kanssa kaikki sujuu, toisten kanssa hankausta taas ei voi välttää? Miten tunnelma voi muuttua hetkessä ja miksi jotkut ajatukset jäävät vaivaamaan? Mikä selittää hyvän tai kurjan olon, ja miksi tietyt tilanteet ja keskustelut toistuvat kuin samaa kaavaa noudattaen? Entä miksi joskus on ymmällään tutussakin seurassa siitä, mitä nyt on meneillään?  

Tulossa oleva pyörämatka tuntui olevan juuri oikea paikka näille pohdinnoille. Matkapäivien rytmi ja vaihtuvat maisemat antavat tilaa uudelle, ja pyöräilyn toistuva liike rauhoittaa ja ohjaa olemaan läsnä hetkessä. Kun on irti päivittäisistä rutiineista ja vain kulkee, ajatuksilla on tilaa vaeltaa. Mieli täyttyy ja tyhjenee, järjestyy ja uudistuu, ja tärkeät asiat alkavat löytää paikkansa. 

Mietin lämpimiä ja kylmiä katseita ja eleitä, jotka kertovat kiinnostuksesta tai välinpitämättömyydestä. Tunnistin lauseita ja sanoja, joilla on ihan oma merkityksensä juuri minulle. Tunsin konkreettisesti, kuinka tärkeää on tavoittaa kaikissa tilanteissa edes ripaus rauhallisuutta, kiireettömyyttä ja vapauden tunnetta. Muistin tunteet, jotka tuntuvat koko kehossa, myllertävät mieltä ja saavat hetkessä järjestäytyneenkin mielen paikoiltaan. Joskus tunteet taas ovat kuin lankasotku, kietoutuneina toisiinsa ja muodostaen vaikeasti avattavia solmuja. 

Niin käy joskus myös ihmissuhteille. En voinut olla ajattelematta, että jos hieman kärjistää, ne ovat elämän eliksiiri tai myrkky. Pahimmillaan suhteet ovat jännitteisiä, raastavia tai tuhoisia, parhaimmillaan läheisiä, antoisia ja tärkeitä. Ja toisinaan kanssakäyminen voi saada kummallisia muotoja: ylenpalttista halua miellyttää, tarvetta salata kaikki mahdollinen, yrityksiä peitellä ilmeinen tai tuhoisia sosiaalisia pelejä. Nekin ovat osa mielenmaisemaamme ja sosiaalisia tilanteita.   

Vuorovaikutus olisikin helppoa, jos kohtelisimme kaikkia aina yhtä huomaavaisesti, kiinnostuneesti ja tasavertaisesti. Mutta kun läsnä on aina myös aiemmat toiveet, pettymykset ja salaisuudet, ei ihme, jos olo on välillä hankala. Sillä on vaikutuksensa myös suhtautumiseen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja haluun olla yhdessä. 

Ja siihen, mitä mielessä alkaa pyöriä. Mielessämme olevat yli 60 000 päivittäistä ajatusta voivat kiertyä yhteen, jumittaa mielen, luoda uutta, karata tavoittamattomiin ja palata yllättäen. Kun mieli on hyvä, aivotkin toimivat paremmin. Jos sen sijaan tuntuu raskaalta tai turhalta, ajatuksetkin alkavat takkuilla eikä voimia meinaa riittää mihinkään. 

Pyöräillessä oli hyvä hetki myös pohtia, miten tilanteet ja ihmiset vaikuttavat suoraan mieleemme. Se, millainen tunnelma päivästä jää, riippuu paljon siitä, keitä on tavannut ja mitä on tapahtunut. Jos päivä on täynnä äkäisiä kommentteja, välinpitämätöntä tuiskahtelua ja nyrpeitä ilmeitä, on olo täysin toinen kuin silloin, kun ympärillä on ystävällisiä kasvoja, hyväntuulista puhetta ja auttamista puolin ja toisin. Sellaiseen ympäristöön kaipaa, vastakkaista taas karttaa. 

Kesän muistiinpanot kasvoivat kirjaksi tunteiden vaikutuksesta, vuorovaikutuksen merkityksestä, mielen voimasta ja ihmissuhteista.  Mielenmaisemia – merkityksellisen elämän jäljillä (2020, Partuuna) on kirja siitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu arjen vuorovaikutustilanteissa. Se kertoo, kuinka pienillä hetkillä, sanoilla ja teoilla on suuri vaikutus. Ne koskettavat tunteita, paljastavat suhtautumisen ja saattavat muuttaa suhteita ihmisten välillä. Samalla kirja on myös matkakertomus, joka kertoo pyöräilyn ja kävelyn voimasta. 

Keitä ajattelin kirjaa kirjoittaessani? Niitä, joiden työ on ihmisten kanssa toimimista ja niitä, jotka haluavat ymmärtää muita ja itseään paremmin. Kaikkia, jotka haluavat vahvistaa sosiaalisia taitojaan ja parantaa ihmissuhteitaan. Ja erityisesti heitä, jotka ovat uteliaita kurkistamaan mielenmaisemaan ja haluavat tehdä arjestaan onnellisemman.  

Sinulla on velvollisuuksia

Ihmisoikeuksista puhuminen alkaa aikamme yltäkylläisyyden keskellä saada jo huvittavia piirteitä. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi. Oikeuksien määrä on kuin loputon seisova pöytä, jonne tuodaan jatkuvasti lisää ruokalajeja. Miksi kukaan ei puhu velvollisuuksista?

Olemme hemmoteltua kansaa. Historian näkökulmasta elämme satumaisen runsauden keskellä. Jos meiltä puuttuu jotain, voimme vain alkaa vaatimaan halujemme tyydyttämistä ja vedota oikeuksiimme. Pelkkä olemassaolomme oikeuttaa meidät videopeleihin ja aurinkorantoihin. Meitä edeltäneille sukupolville Suomi olisi kuin aikuisten Disney World. Continue reading

Nordic Business Forumissa opittiin hyvejohtajuutta

Nordic Business Forum tuli ja meni, mutta tapahtuman opetukset jäivät elämään. Patrick Lencionin ja Adam Grantin opeilla sinustakin voi tulla huippuhyvejohtaja. Menestykseen ei tarvita monimutkaisuutta, vaan merkityksellisyyttä ja välittämistä. Tässä ilmainen tuulahdus Nordic Business Forumista Hyvejohtajuuden lukijoille.

Välitä alaisistasi

Lencionin mukaan ihmiset eivät lähde työpaikoista, joissa heidät tunnetaan. Kun hyvistä työntekijöistä käydään markkinapaikoilla kovaa kilpailua, niin parhaiten pärjäävät välittävät organisaatiot.

Välittäminen on rahaakin tärkeämpää. Jos johtaja on aidosti kiinnostunut alaisensa hyvinvoinnista, niin hyviä asioita tapahtuu. Työntekijässä kasvaa välittämisen myötä lojaalisuus ja tyytyväisyys työnantajaansa kohtaan. Continue reading

Oletko syntynyt onnellisten tähtien alla?

Ystäväni oli ajautunut ammattiinsa elämän käänteissä oikeastaan sattumalta. Vuosien myötä pätkätyösuhteet ja jo alun perin löyhä motivaatio kyseistä työtä kohtaan johtivat siihen, että hän lähti opiskelemaan uutta, mielekkäämpää ammattia keski-ikäisenä.

Valmistuttuaan ”ikääntyvänä” työntekijänä, siis yli 45-vuotiaana, hän haki noin kahta sataa avointa työpaikkaa. Parikymmentä kertaa hän pääsi haastatteluun ja parhaimmillaan jäi lopulta valinnoissa toiseksi tai kolmanneksi.

Melankolisuuteen taipuvaisena olisin vastaavassa tilanteessa jo parinkymmenen hakemuksen jälkeen käynyt mielessäni oikeudenkäyntiä maailmaa vastaan; syyttänyt elämää epäreiluksi, työelämän nykymenoa mielettömäksi. Vaikka vain periaatteesta olisin jatkanut hiljaista oikeustaistelua, vahingonkorvauksiahan ei olisi tiedossa.

Ystäväni on kuitenkin syntynyt onnellisten tähtien alla.  Continue reading

Rakkaus, työnteko ja muita lentomatkan mietteitä

Onko työnteossa sijaa rakkaudelle? Santi Martínez pohtii työn merkityksellisyyttä paluumatkalla Kosovosta Helsinkiin.

Kirjoitan ajatuksiani paraikaa lentokoneessa. Olen jatkolennolla Helsinkiin. Sitä ennen lensin Markku Lepojärven kanssa Kosovon Pristinasta Istanbuliin. Ensimmäisellä lennolla seurasin, kuinka nuorempi henkilö avusti kunnioittavan kohteliaasti vanhempaa pariskuntaa, joka kenties lensi ensimmäistä kertaa elämässään. Continue reading

Työ on kärsimystä ja elämän tarkoitusta

Työ ei ole välttämätön paha, vaan työ tuo elämään merkitystä. Elämässä on paljon muutakin kuin työ, mutta paljon elämästä on myös työtä. Arjen aherruksesta löytyy sisältöä elämään vaikka puunaisi junan vessoja.

Kaikki työ on merkityksellistä

En oikein tiedä, mitä ovat paskaduunit. Olen poiminut marjoja, siivonnut, tehnyt lumitöitä ja myynyt ovelta ovelle. Ehkä paskaduunilla tarkoitetaan jotain tällaista?

Työn pitäisi olla coolia. Töissä pitäisi saada toteuttaa itseään. Töissä pitäisi olla kivaa. Minun työni pitäisi muuttaa maailmaa.

Väärin. Töissä ei ole aina kivaa eikä siellä aina voi toteuttaa itseään. Joskus pitää vain jyystää ja se on ihan ok. Continue reading

Ihmisen elämän välttämättömyyksiin vastaaminen

Mihin tietoista ohjaavaa lasten kasvatusta tarvitaan vai tarvitaanko?

Tarvitaan, koska kaikki ihmiset joutuvat kohtaamaan tietyt elämän välttämättömyydet. Ihmiselämän välttämättömyyksiin jokaisen tulee monin tavoin valmistautua ja vastata.

Ihmiselämän kuutta käytännön välttämättömyyttä Dietrich Benner kuvaa seuraavasti kirjassaan Allgemeine Pädagogik (1987):

1. Talouselämä 

Ihmisen täytyy työllään luoda elämisensä edellytykset.

2. Etiikka

Ihmisen täytyy toimia yhteistoiminnassa muiden ihmisten kanssa, mikä edellyttää sääntöjä ihmisten välistä vuorovaikutusta varten.

Continue reading

Älä innostu mistään

Seuraa intohimoasi! Innostu, suomalainen, puurtamaan kansakunnan hyväksi! Innostu, työntekijä, tuottamaan osakkeenomistajille lisäarvoa! Tehdään yhdessä elämästä fantastisen intohimoista!

Kiusaannuitko, tai peräti ärsyynnyit? Ei ihme, sillä innostus- ja intohimopuhe ovat kokeneet inflaation. Me suosittelemme nyt uutta reseptiä: älä innostu mistään. Continue reading

Kehityskeskusteluista onnistumiskeskusteluihin

Kaavamaiset kehityskeskustelut kuuluvat menneisyyteen. Keskustellaan sen sijaan työn merkityksellisyydestä, siitä mistä voimme olla ylpeitä ja unelmista.

Olipa kerran auditorio täynnä yrityksen ylintä ja keskijohtoa. Olin juuri piirtänyt fläpille kolme maagista lukua: paljonko kehityskeskusteluihin oli kulunut aikaa henkilötyövuosina, mitä se tarkoitti rahassa ja minkä arvosanan henkilöstö oli antanut kehityskeskusteluille. Surkeat luvut tuijottivat fläpiltä johtajia.

Hetki oli lyhyt mutta hiljaisuus ikuisuuden mittainen. Lopulta toimitusjohtaja kysyi ääneen sen, mikä jo leijui ilmassa: pitäisikö meidän luopua koko käytännöstä? Vastasin silmää räpäyttämättä: ”Ei tietenkään, vaan vakavasti miettiä, miten käytetystä ajasta saisi mielekkäämmän ja tuottavamman.”

Continue reading

Mistä flow-tilassa on kysymys?

Flow-kokemus tarkoittaa optimaalista kokemusta: tilaa, jossa kaikki sujuu kuin itsestään. Flow-tilalle keskeisessä roolissa on neljä tekijää: tehtävästä saatava palaute, keskittyminen, tehtävän merkitys sekä taitojen ja vaatimustason tasapaino. Flow-tilassa aika ja minäkokemus unohtuvat, ja toiminta virtaa esteettä ja tuloksellisesti.

Flow-kokemus on keskeisessä roolissa inhimilliselle hyvinvoinnille. Professori Martin Seligman linjaa, että ihmisen hyvinvointia on kolmenlaista: aistinautintoon perustuva hedonia, työskentelyyn perustuva flow-tila sekä toisten palvelemiseen perustuva merkityksellisyyden kokemus. Flow on keskeisessä roolissa myös viimeisessä: merkityksellisyyden tunne nousee siitä, että pystyt työskentelemään flow-tilassa ja tuottamaan samalla arvokkaita tuloksia yhteisöllesi.

Mutta mistä flow-tilassa on kysymys? Continue reading