Miten erotetaan jyvät akanoista loistavassa johtajuudessa? Oletko valmis nousemaan rohkeuden seuraavalle tasolle? Kirjoittaja tapasi Alexandre Havardin – ja katsoi peiliin.
Suomalaiset tekevät keskimäärin aivan liian vähän virheitä. Vältämme virheitä, tikariniskuja. Mutta samalla vältämme yrittämistä, edistymistä ja karaistumista, vahvistumista.
”Tämä ei koske minua”, saatat ajatella, ”minä olen rohkea uudistaja ja kokeilija!” Continue reading
Errare humanum est (suom. tervetuloa mokaajien klubiin), sanotaan. Mutta me kaikki epäonnistumme hieman eri tavoin ja on tärkeää tiedostaa omat tapansa mokata. Näin voit mokata ensi kerralla entistä paremmin!
Tunnistatko itsesi seuraavien mokaajien joukosta?
A) Projekti pyörii kivasti, kuten aiemmatkin onnistuneet projektit. Odotetaan vielä vähän aikaa. Olet harhapositiivinen kieltäjämokaaja.
B) Yksikään projektin kymmenestä tavoitteesta ei ole vielä täyttynyt ja otamme jatkuvasti lisää turpiin. Jatka seuraavaan kohtaan. Continue reading
Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole. Opi nopeasti ja korjaa nopeasti.
”Mitään en kadu”, totesi Jouko Karvinen Kemijärven tehtaan lakkautuksen jälkimainingeissa (Talouselämä, 5.3.2009). Et siis tee virheitä?, häneltä tivattiin jälkeenpäin. ”Teen jatkuvasti virheitä.”
Hyvin sanottu. Vastaus kiteyttää käytännöllisen viisauden paradoksin. Virheitä ei välttämättä tarvitse katua.
Älä odota varmuutta, jos sitä ei ole
Epävarmuus ja virheiden tekeminen ovat etenkin nuorten esimiesten suurimpia haasteita. Pätevyys on vielä osoittamatta, joten virheet näyttävät pahalta. Virheiden tekemisestä on yleensä vain huonoja kokemuksia (koulusta varsinkin). Continue reading
Virheiden myöntäminen on selvästi hyvä, mutta monesti käytännössä hankala konsepti. Lue lyhyet vinkit kuinka helpotat elämääsi — ihan oikeasti.
As strange as it may seem, coming clean about a good old-fashioned screw up is strong, insightful, and inspiring leadership.
Monday LeaderTip: Leadership and Mistake [The Recovering Leader]
(Photo credit: veganstraightedge)
”Erehtyminen on inhimillistä”. Ilmaus, jonka kaikki tuntevat ja jota lähes kaikki käyttävät. Mutta mitä se tarkoittaa?
Kuvailisin sitä empaattiseksi ilmaukseksi. Sen tarkoitus on yleensä piristää ystävää, joka syystä tai toisesta on allapäin.
Huonon fiiliksen syy ei kuitenkaan voi olla ihan mikä tahansa.
Jos joku on menettänyt omaisuutensa tulipalossa, et varmaan lohduttaisi häntä sanomalla: Älä huoli, erehtyminen on inhimillistä. (”Paska flaksi” sopisi paremmin, mutta jos kaverilla ei ole huumorintajua, se tuskin piristäisi.)