Palauttaa vai ei? iPhone 8 ja mietteitä hyveellisyydestä

Minulla on ollut seitsemän vuoden ajan iPhone 4. Vaikka kuinka paljon siitä pidänkin, olen jo pitkän todennut, että puhelin oli eläkepäivänsä ansainnut. Päätin hankkia siis uuden, iPhone 8:n.

Tilasin uuden puhelimen Applen nettisivujen kautta. Prosessissa tapahtui ilmeisesti jokin häiriö, ja tilaukseni ei mennyt läpi. Odotin pari päivää, varmistin pankin kanssa, ettei luottokorttia veloitettu ja tilasin uuden puhelimen toistamiseen.

Toisella kerralla tärppäsi ja kolmen päivän päästä sain puhelimen. Ja se onkin hieno sellainen!

Viikon sisällä sain yllätyksekseni toisenkin puhelimen. Continue reading

Viha tuhoaa ja rohkeus rakentaa

 

Tunnistatko seuraavat visiot: työkaveri haukkuu toista, vanhempi huutaa lapselleen julkisella paikalla, luet somesta ärsyttävän epäselviä kommentteja, joku täysin tuntematon ihminen toimii vihamielisesti tuntemattomia kohtaan. Listaa on helppo jatkaa.

Ihmistä on aina kiehtonut ajatus elämän salaisuudesta. Erityisesti sen pitkäikäisyydestä. Hämmentävän yhdenmukaisia ovat kertomukset, joita jakavat pitkän ja hyvän elämän eläneet ihmiset: tulevatpa he sitten Brasilian viidakosta, Välimeren maista, Aasiasta tai Pohjolasta. Näitä kaikkia kertomuksia yhdistää rohkeus omaa elämää kohtaan. Rohkeus ajatella myönteisesti, antaa anteeksi ja elpyä vastoinkäymisistä. Continue reading

Vain yksi video riittää paljastamaan Trumpin pahuuden

Netissä on lähipäivinä pyörinyt video, jossa on listattu 24 asiaa, jotka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut tekevänsä paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Valittuja paloja: ”Kukaan ei kohtele vammaisia yhtä hyvin kuin minä”, ”Kukaan ei ole minua parempi puolustusasioissa”, ”Kukaan ei rakasta Raamattua enemmän kuin minä” ja ”Kukaan ei kunnioita naisia enemmän kuin minä”.

Maailman mahtavimman valtion johtaja on siis todistetusti sanonut tuhansien ihmisten ja miljoonien tv-katsojien edessä olevansa paras näissä 24 asiassa. Jos listaa jatkaisi, se kasvaisi vielä paljon 24:stä.

Continue reading

Retoriikan kierot keinot – opettajana Donald Trump

 

Yhdysvaltain presidentinvaalit tarjoavat aina voimakkaita ja innostavia puheita, sanan säilällä sivaltelua ja retoristen keinojen määrätietoista käyttämistä. Tämänkertaiset vaalit ovat kuitenkin monella tapaa omaa luokkaansa. Kaksi kärkiehdokasta, demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump, ovat kaikkien aikojen epäsuosituimpia kandidaatteja.

Erityistä huomiota on saanut Trumpin omalaatuinen tyyli kampanjoida. Poissa ovat olleet perinteiset hiotut puheet ja harkitut sanankäänteet. Sen sijaan Trump on viihdyttänyt kannattajiaan ja kauhistuttanut vastustajiaan sanomalla asioita, joita presidenttiehdokas ei yleensä sano.

Kielellisen analyysin valossa voidaan todeta, että Trump käyttää useita tekniikoita, jotka kuuluvat ns. retoriikan rumiin temppuihin. Nämä keinot voivat olla parhaimmillaan (tai pahimmillaan) pelottavan tehokkaita, mutta niiden käyttäminen ei välttämättä kuulu reilun pelin henkeen. Continue reading

Menneisyytesi huono teko ei muutu hyväksi, vaikka olisit nyt onnellisimmillasi

Ihmisillä on suuri tarve selittää aikaisemmat valintansa itselleen ja muille niin, että ne näyttävät olleen välttämättömiä, jotta nykyinen – onnellinen – elämäntilanne olisi mahdollinen.

Henkilö, joka on eronnut, kertoo ystävilleen, että valinta oli oikea, koska muuten hän ei olisi koskaan muuttanut ulkomaille, saanut yhtä työtä, joka johti sitten toiseen, joka johti sitten myös uuteen parempaan kumppaniin.

Henkilö, joka ei koskaan sopinut välejään ystävänsä kanssa kertoo, että valinta oli oikea, koska tuo ystävä on nykyään selvästi liian erilainen ja huonoa seuraa. Oli siis hyvä, että ystävä jäi elämästä pois ajoissa.

Continue reading

Miltä näyttää musta silmä?

Sillä ei ole mitään väliä, miten asiat ovat. Vain sillä on väliä, miltä asiat näyttävät. Olemme siirtyneet tietoyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan, väittää Katleena Kortesuo.

Yksi rakkaimmista harrastuksistani on viikinkimiekkailu. Lajissa käytetään teräsaseita, joten suojaukseksi tarvitaan kypärä, painava vanerikilpi ja metallinen rengaspaita. Aina turvavarusteet eivät kuitenkaan riitä.

Olimme lokakuussa viikinkiporukalla tv-kuvauksissa. Olin varomaton suojaukseni kanssa, joten sain kunnon tällin silmäkulmaani. Ensin siihen nousi pahkura, ja seuraavana päivänä silmä tummui mukavan violetiksi. Tätä riemua kesti kaksi viikkoa.

Sillä kahden viikon ajalla kalenterissani oli seitsemän koulutusta tai puheenvuoroa. Niissä kaikissa selitin osallistujille heti aluksi, mistä musta silmä oli tullut.

Continue reading

Johtajille vertaistukea

Monet johtajat ovat päässeet huipulle, koska ovat elämänsä aikana fokusoineet vahvasti suorittamiseen ja menestyksen tavoittelemiseen. Aseman saavuttaminen onkin yhteiskunnassamme legitiimi tapa luoda ihmisarvoa.

Mutta jos ihmisen arvo rakentuu pelkän suorittamisen varaan, ihmiskuva ontuu. Ihminen nimittäin on enemmän kuin hänen suorituksensa.

Syvimmältä olemukseltaan ihminen on yhteyden tarvetta. Sitä, että joku näkisi, kuulisi, ymmärtäisi ja hyväksyisi. Ihmisen syvin tarve on siis itse asiassa rakkauden tarve. Perusolemukseltamme olemme olentoja, jotka ovat ei-suvereeneja ja jotka sen tähden tarvitsevat toisiaan.

Voisimme jopa sanoa, että ihminen on rakenteellista rakkauden tarvetta. Olemme rakenteellista keskinäistä riippuvuutta. Tämä on tosiasia, hyväksymme sen taikka emme.

Continue reading

Hyveistä syntyy parempi maailma

Miksi olemme niin syvissä ongelmissa? Kuinka Suomi saataisiin nousuun? Olemme unohtaneet hyveiden ja luonteen merkityksen hyvässä elämässä. Kulttuuri on kriittinen osa kukoistavaa yhteiskuntaa.

Monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmamme johtuvat hyveiden rapautumisesta. Pyrimme hoitamaan varsinaista tautiamme ”särkylääkkeiden” voimalla. Hyveiden rapautuminen saattaa turvautumaan kipulääkkeisiin samalla, kun varsinainen tauti, rappeutuvat hyveet, jää hoitamatta.

Kaikkia ongelmiamme ei voida ratkoa valtion toimesta. Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee myös hyveellisiä ihmisiä. Continue reading

Kehosi on tarinasi

Vaikka mieli on muille salainen ja alati muuttuva, ainoastaan se voi kertoa kehon tarinan. Keho pelkästään on, se ei selitä. Tällainen rehellisyys on useille epämiellyttävää hieman alastomuuden tavoin. Kyse on oikeastaan luonnollisuudesta, sellaisesta, jonka olemme pitkälti menettäneet. Nykyihmisestä tulee ihminen vasta sen jälkeen, kun keho ja mieli ovat taipuneet vallitsevan kulttuurin muotoihin, kun meidät on tuotteistettu.

Continue reading

Puhu ihmiselle, älä ihmisestä

Jokainen meistä syyllistyy enemmän tai vähemmän tapaan, josta luopuminen lisää välittömästi hyvinvointia itsessämme ja muissa. 

Kauniit sanat ja lausutut kiitokset eivät maksa mitään, sanotaan. Hyvin usein kuitenkin pidämme tunteet sisällämme, emmekä esimerkiksi kehu työkaverin suoritusta, vieraan tai tutun ihmisen ulkonäköä tai kiitä asiakaspalvelijaa hyvästä työstä. Mielessä kuuluu kysymys “Pitäisikö?”, johon vastaus on usein “En viitsi”.

Se on sääli, sillä näinkin pieni teko tuottaa valtavan määrän onnea molemmille osapuolille. Taustalla on todennäköisesti pelko toisen ihmisen kohtaamisesta, suoraan puhumisesta. On helpompi olla epäsuora, mikä on korostunut erityisesti nykyaikana, kun fyysiset kohtaamiset ovat käyneet harvinaisemmiksi.

Continue reading

Kuinka elää jännitteisessä maailmassa?

Ihmisen elämään sisältyy monia pysyviä jännitteitä: sukupolvien välinen jännite, sukupuolten välinen jännite (sukupuolineutraalius on absurdia), kultuurien välinen jännite ja tässä artikkelissa tarkastelun kohteena oleva yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välinen jännite. Tavoitteena ei kannata olla elämään kuuluvista jännitteistä vapautuminen, vaan kyky elää tässä jännitteisessä maailmassa. Continue reading

Minne unohtui rehtiys?

Millä eväillä tuhkapesästä tehdään menestyvä Suomi? Nokian kukoistuskauden kokenut johtaja tietää tärkeän evään.

Tulevaisuuden rakentaminen Suomessa edellyttää sitä, että saamme mahdollisimman paljon rohkeutta ja voimaa kaikkeen siihen tekemiseen, jolla viemme maatamme eteenpäin. Meidän on tärkeää ymmärtää, että hyvä tulevaisuus syntyy yhteisellä tekemisellä. Kuvitelmat, että yksittäinen ihminen tai yritys pystyy tässä maailmassa yksin rakentamaan kestävää menestystä, on syytä unohtaa. Continue reading

Käytös 10 koulussa – entä nyt?

Koululaisten käyttäytymisen rajat ovat olleet julkisen keskustelun kuuma aihe. Mutta miten koulussa käyttäydytään verrattuna työelämään ja aikuisiin? Mitä tapahtuu luokkahuoneen vaihduttua neuvotteluhuoneisiin?

Koulutodistuksessa arvioidaan käytös, siitä saa jopa numeron. Erikoispalkintona kouluissa jaetaan lisäksi vieläkin hymypoika- ja hymytyttöpatsaita Hyvän Toveruuden kunnianosoituksena. Kiitettävään käytökseen kuuluu mm. seuraavantyyppisiä kriteereitä: Continue reading

Itsepetos – tuo petoksista pahin

Itsepetos on niin ovela petoksen muoto, että sitä ei välttämättä huomaa itsekään. Missään tapauksessa ei kuitenkaan voida sanoa, että itsepetos olisi vaaraton petos.

Väitän, että kaikista pettämisen lajeista itsepetos on tuhoisin.

Tähän on useita syitä.

Ensimmäinen syy on, että nykyihminen, erityisesti länsimainen nykyihminen, on perin individualistinen otus. Usein individualismilla on positiivisia seurauksia. On nimittäin yksilökeskeisen kulttuurin saavutuksia, että pääsääntöisesti meitä ei tuomita vanhempiemme tai isovanhempiemme tekemistä rikoksista. Väärät valinnat tekemällä pilaa lähinnä oman elämänsä. Verikoston kierrettä ei juuri pääse syntymään, kun väkivallan teot koetaan kohdistuvan yksilöön, ei esimerkiksi sukuun tai klaaniin. Continue reading

Flight: Totuus löytyy pilvestä

Totuus, riippuvuus ja kohtalo ovat teemoina Robert Zemeckisin mainiossa draamassa Flight (ensi-ilta 8.2.2013). Minne asti valheen voima jaksaa kuljettaa, kun siiven alta loppuu ilma?

Please allow me to introduce myself 
I’m a man of wealth and taste
 
I’ve been around for a long, long year
 
Stole many a man’s soul and faith
 

(Rolling Stones, Sympathy for the Devil)

Lentokapteeni Whip Whitaker (Denzel Washington) on kylmäpäinen pelimies. Whitaker elää jengoilta mennyttä elämäänsä duunaten lentoemäntiä ja lennellen isoja koneita coolisti vodkahuuruissa ja kokaiinipöllyssä. Avioliitto on kariutunut, ilmeisesti juuri viinaan. Poika ei tunnista isäänsä. Paremminkin voisi ehkä mennä. Tai sitten vielä paljon huonommin. Continue reading

Hyvän puhumisen vallankumous

Sanoissasi on mahtava voima. Niillä voit loukata ja jättää syvät haavat. Mutta puhumalla voit myös tehdä toiselle hyviä tekoja, joista jää voimakas jälki. Voit nostaa toista, ladata häneen uutta voimaa ja valaa itsearvontuntoa. Et tarvitse suuria sanoja – vain vilpittömyyttä, rehellisyyttä ja hyvää tahtoa.  

Olen viime aikoina pohtinut retoriikan ja hyveiden suhdetta. Retoriikka ajatellaan usein eettisesti arveluttavaksi manipulaatioksi tai sitten sisällöltään ontoksi sanoilla kikkailuksi. Eikö tällaisesta ole hyveet kaukana?

Pidän tuollaista käsitystä retoriikasta rajoittuneena. Vaikka taitava puhuja voikin johtaa kuulijansa pahoille teille, voidaan samoja taitoja käyttää myös hyvien asioiden edistämiseen.

Continue reading

Pomon paheet – ja parannuksen portit

Pomoilla on tiettyjä tyyppipaheita. Ne ovat kuin tyyppiviat autoissa: voit lähes luottaa siihen, että joitakin niistä löytyy, kun katsoo ympärilleen – ja peiliin. 

Tasa-arvon nimissä todettakoon, että jotkut paheista ilmenevät lähinnä miehissä – siinä pomojen dominoivassa alalajissa. Continue reading

Liikkeenjohto ja soturin tie (bushido) osa 7: Kunnia

Artikkelisarja japanilaisten samuraiden moraalikoodistosta ja sen ilmenemismuodoista nykyaikaisessa liikkeenjohtamisessa jatkuu. Tällä kertaa käsitellään Bushidon kuudetta hyvettä kunnia. Mukaan mahtuu henkivartijoiden lisäksi AKT:n Timo Räty.

Samuraille kunnia oli hyve. Se merkitsi kunniantuntoa, henkilökohtaista menestystä ja samurain nauttimaa arvostusta. Se käsitteli siten henkilökohtaista arvokkuutta ja arvoa, sekä häpeän ja syyllisyyden tunnetta. Continue reading