Vain yksi video riittää paljastamaan Trumpin pahuuden

Netissä on lähipäivinä pyörinyt video, jossa on listattu 24 asiaa, jotka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut tekevänsä paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Valittuja paloja: ”Kukaan ei kohtele vammaisia yhtä hyvin kuin minä”, ”Kukaan ei ole minua parempi puolustusasioissa”, ”Kukaan ei rakasta Raamattua enemmän kuin minä” ja ”Kukaan ei kunnioita naisia enemmän kuin minä”.

Maailman mahtavimman valtion johtaja on siis todistetusti sanonut tuhansien ihmisten ja miljoonien tv-katsojien edessä olevansa paras näissä 24 asiassa. Jos listaa jatkaisi, se kasvaisi vielä paljon 24:stä.

Continue reading

Öykkäröivässä nykyajassa maltti on aiempaakin enemmän valttia

On sääli huomata, kuinka erilaiset ääriryhmät ovat yleistyneet ja kuinka ääriajattelu on vallannut alaa niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Aiheessa kuin aiheessa eri mieltä olevat osapuolet ampuvat aina vain kovemmilla panoksilla, eikä sovittelevuudella ja maltillisuudella ole enää juuri asiaa keskustelussa.

Konsensushakuisessa ja egalitaristisessa Suomessa maltillisuus oli pitkään hyve ja ääriajattelua pidettiin pienelle ja yhteen puhaltavalle kansalle sopimattomana. Kaikkien kanssa tuli tulla toimeen, jotta pärjättäisiin. Vähintäänkin piti edes esittää ymmärtävänsä.

Nykyään maltillisuuttaan saa hävetä ja sillä saakin nopeasti lähinnä pelkurin tai hidasälyisen maineen. Tämän sai kokea myös maamme presidentti, hyveistä usein viisaasti puhunut Sauli Niinistö kuluvan vuoden alussa. Continue reading

Retoriikan kierot keinot – opettajana Donald Trump

 

Yhdysvaltain presidentinvaalit tarjoavat aina voimakkaita ja innostavia puheita, sanan säilällä sivaltelua ja retoristen keinojen määrätietoista käyttämistä. Tämänkertaiset vaalit ovat kuitenkin monella tapaa omaa luokkaansa. Kaksi kärkiehdokasta, demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump, ovat kaikkien aikojen epäsuosituimpia kandidaatteja.

Erityistä huomiota on saanut Trumpin omalaatuinen tyyli kampanjoida. Poissa ovat olleet perinteiset hiotut puheet ja harkitut sanankäänteet. Sen sijaan Trump on viihdyttänyt kannattajiaan ja kauhistuttanut vastustajiaan sanomalla asioita, joita presidenttiehdokas ei yleensä sano.

Kielellisen analyysin valossa voidaan todeta, että Trump käyttää useita tekniikoita, jotka kuuluvat ns. retoriikan rumiin temppuihin. Nämä keinot voivat olla parhaimmillaan (tai pahimmillaan) pelottavan tehokkaita, mutta niiden käyttäminen ei välttämättä kuulu reilun pelin henkeen. Continue reading

Puheenkirjoittaja – tarpeeton taustavoima?

Suomesta ei juuri puheenkirjoittajia löydy. Monet ovatkin sitä mieltä, että tällaiset ovat parhaimmillaan tarpeettomia ja pahimmillaan vaarallisia. Mutta olisiko yrityksille ja organisaatioille kuitenkin hyötyä siitä, että johtajan esiintymisiä suunnittelisi alan ammattilainen?

Tietoliikenneyhtiö Nokia etsi toimitusjohtajalleen puheenkirjoittajaa tänä talvena. Haku ei pysynyt pienen, asialle omistautuneen viestintäammattilaisporukan tiedossa, vaan Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen. Uutisarvo syntyi siitä, että puheenkirjoittajan paikkoja ei joka päivä ole maassamme auki. Continue reading

Teemu Selänne, Star Wars -hammasharja ja muut uskottavan idean rakentajat

Mikä saa meidät uskomaan johonkin? Ainakin oma kokemus. Myös kasvatus ja ystävät vaikuttavat. Mutta mikä saa meidät uskomaan jotain täysin uutta?

Tämä on neljäs osa tarttuvan idean tarkistuslistasta. Tarttuva idea on 1) yksinkertainen, 2) yllättävä, 3) konkreettinen, 4) uskottava, 5) tunteikas ja 6) tarina.

Tohtori ja Teemu

Auktoriteetti kantaa pitkälle. Kun lääkäri kertoo, että maito on tärkeää luustolle, uskomme helposti. Lääkäri on opiskellut, tutkinut, todennut. Lääkäri tietää.

Vastaavasti, kun Teemu Selänne kertoo, että maito on tärkeä osa terveitä elintapoja, ryntäämme maitohyllylle. Emme sen vuoksi, että Teemu olisi ravintotieteilijä, vaan koska haluamme olla kuten Teemu.

Valion markkinointiosastolla on käteistä ja kontakteja, mutta entä me tavalliset viestijät, joiden lähipiirissä ei ole kuuluisuuksia?

Continue reading

Konkreettinen idea: Pihlajanmarjat voittavat kauniit sanat

Oli kuuma päivä, kun kettu huomasi rypäleitä korkealla puussa. Janoinen kettu hyppäsi napatakseen rypäleet, mutta ei aivan yltänyt. Kettu otti vauhtia ja hyppäsi uudestaan, mutta ei yltänyt vieläkään. Kettu yritti vielä kerran, ja vielä, mutta turhaan. Nenä pystyssä kettu jatkoi matkaansa. ”Ne olivat varmasti happamia.”

Tarinan opetus: on helppo halveksia asioita, joita ei voi saada.

Tarinassa on jotain syvällistä, sillä se on kiertänyt maailmaa jo 2500 vuoden ajan leviten kulttuurista toiseen. Tarinan kertoja Aisopos oli kreikkalainen, mutta Kiinassakin opetus tunnetaan sanontana ”rypäleet ovat happamia, koska et yllä niihin”. Pohjoismaisessa versiossa kettu tavoittelee pihlajanmarjoja.

Opetus on abstraktio, mutta kuinka hyvin opetus tarttuisi, jos se rajoittuisi itsetäänselväksi ohjeistukseksi ”älä ole katkera, kun epäonnistut”? Continue reading

Yllättävä idea: Asiakkaan paidan silittävä myyjä ja vääränlainen automainos

Pieni paikallislehti saattaa voittaa kansalliset julkaisut vain paikallisissa uutisissa. Siispä menestyksen avain on paikallisten uutisten painottaminen. Mutta koska jokainen toimittaja tuntee jo tuon avaimen, eivät aivot reagoi tuon kategorian viesteihin sen kummemmin kuin jos veden kerrottaisiin olevan märkää.

Kuinka paikallislehden johto voi siis kertoa mitään, mikä auttaisi lehteä menestymään?

”Meidän pitää painottaa paikallisia uutisia — ihan oikeesti, hei.”

Poikkeuksellisen hyvin menestyneen Daily Recordin perustaja Hoover Adams rikkoi maalaisjärjen viestimällä:

”Meidän lehtemme julkaisee pienimmätkin paikalliset uutiset, vaikka tappion uhalla, sillä menestyksemme kolme peruspilaria ovat nimet, nimet ja nimet.”

Adams osoitti aukon kuulijan käsityksessä. Vasta sen jälkeen hän saattoi ryhtyä paikkaamaan sitä. Continue reading

Tarina naputtajista ja kuuntelijoista: Miksi ideaasi ei ymmärretä ja mitä voit sille tehdä

Valitse jokin sävel, jonka kaikki tuntevat. ”Paljon onnea vaan” tai vastaava. Joko valitsit? Seuraavaksi arvioi kuinka moni kymmenestä kuuntelijasta tunnistaisi sävelen, jos naputtaisit sen pöytään.

Itse asiassa, voit kokeilla naputtaa hetken tuota säveltä. Kokeile vain, ei kukaan katso sinua hassusti. Naputtelu on ihan normaalia puuhaa. Siitä vain! Naputtelu vaatii vain pari sekuntia ja siten saat paljon enemmän irti tästä artikkelista.

Nap, nap! Hyvä meininki, eikö? No, kuinka moni arvaisi valitsemasi sävelen?

Älä lue eteenpäin ennen kuin olet vastannut.

Elizabeth Newton Stanfordin yliopistosta esitti vastaavan tehtävän vuonna 1990. Kokeen aikana yhteensä 120 säveltä naputettiin pöytään. Continue reading

Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Diktaattorin käsikirja

Juuri julkaistu Diktaattorin käsikirja on kahden Hyvejohtajuus-kolumnistin, Olli-Pekka Vainion ja Katleena Kortesuon, yhteistuotos!

Diktaattorin käsikirja on vaikuttamistaitojen opas, eräänlainen valppaan kansalaisen käsikirja. Siinä nimittäin opastetaan kattavasti siihen, miten meihin vaikutetaan.

Kirja on kirjoitettu satiirisella otteella: lukijaa neuvotaan, kuinka toimia, mikäli mielii diktaattoriksi. Tarjolla on aimo annos retoriikkaa, psykologisia vaikuttamiskeinoja ja opastusta erilaisten viestintäkanavien hyödyntämiseen. Lopullisena tavoitteena on tietenkin maailmanherruus.

Continue reading

Suorapuheisuuden taito

Suorapuheisuudella voit pahimmillaan vaarantaa läheiset ihmissuhteesi. Toisaalta antiikin oppineet katsoivat suoran puheen olevan ”ystävyyden kieltä”. Suorapuheisuus onkin tärkeä taito, mutta sen hallitseminen vaatii ymmärrystä ja harkintaa.

Ystäväsi on aikomaisillaan tehdä jotain typerää. Tai ei se hänen mielestään ole mitenkään typerää. Hän uskoo vilpittömästi astuvansa askeleen oikeaan suuntaan elämässään, mutta sinä näet paremmin. Toverisi on hankkiutumassa vakaviin vaikeuksiin.

Mitä tehdä? Välität ystävästäsi. Et halua hänelle mitään pahaa. Toivot, että hän varjeltuisi omilta virheellisiltä valinnoiltaan.

Continue reading

Populistinen viestintä – ja mitä siitä voi oppia?

Vuonna 2014 on EU-vaalit. Onko niin että populistit juhlivat niissä ja miksi?

Metro Simplon, Pariisi. Arabiankieliset halal-lihan kauppiaiden huudot sekoittuvat liikenteen meteliin, romaninainen hymyilee huonoilla hampailla pieni lapsi sylissään, kurkkua ahdistaa pistävä virtsan haju.

Kulmakuppilassa kahvilaa pitävä arabimies mies pui nyrkkiä. ”Sarkozy, Merkel, Putin – kaikki ovat juonessa meitä vastaan! Minä sanon, Poujade oli oikeassa, Marine Le Pen on oikeassa! Eurooppaa ei enää ole!” Purkaus on osoitettu paitsi tiskiin nojaileville miehille, myös Catherine Ashtonille, joka puhuu baarin nurkassa olevassa televisiossa. Continue reading

On aika palauttaa retoriikan maine

On aika palauttaa retoriikan maine. Retoriikkaa ei kukaan pääse karkuun. Retoriikka ei itsessään ole paha, mutta hyveiden puute vie harhaan.

Kun suomalaisen puhetaidon kehnous halutaan paljastaa koko surkeudessaan, suomalaisten onttojen esiintyjien rinnalle otetaan usein verrokeiksi amerikkalaisia kultasuita.

Itsekin olen tehnyt näin: kun roimin presidentti Niinistön latteaa esiintymistä YK:n yleiskokouksessa, esittelin samalla myös presidentti Obaman samassa tilaisuudessa pitämän valovoimaisen puheen. Koska kontrasti osoittautui melkoiseksi, oma pointti oli helppo saada läpi. Continue reading

Voita väittely – häviät kaupan

Vastaväitteiden käsittely ei ole väittelyn voittamista, vaan väittelyn välttämistä, sillä hävinnyt osapuoli ei yleensä halua tehdä yhteistyötä voittajan kanssa. Tässä artikkelissa annetaan menetelmiä taitavaan psykologiseen vastaväitteiden käsittelyyn. Kyseessä on mielenkiintoinen taitolaji.

Mikä on vastaväite?

Vastaväite on mikä tahansa este, joka vaikeuttaa asiakkaan ostopäätöksen tekemistä. Usein pahin vastaväite on se, joka on asiakkaan mielessä, mutta hän ei tuo sitä oma-aloitteisesti julki. Myyjän on mahdotonta käsitellä häneltä salattua vastaväitettä. Siksi myyjä saattaa joskus joutua jopa provosoimaan asiakasta, jotta tämä esittäisi salassa olevan vastaväitteen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Continue reading

Hyvän puhumisen vallankumous

Sanoissasi on mahtava voima. Niillä voit loukata ja jättää syvät haavat. Mutta puhumalla voit myös tehdä toiselle hyviä tekoja, joista jää voimakas jälki. Voit nostaa toista, ladata häneen uutta voimaa ja valaa itsearvontuntoa. Et tarvitse suuria sanoja – vain vilpittömyyttä, rehellisyyttä ja hyvää tahtoa.  

Olen viime aikoina pohtinut retoriikan ja hyveiden suhdetta. Retoriikka ajatellaan usein eettisesti arveluttavaksi manipulaatioksi tai sitten sisällöltään ontoksi sanoilla kikkailuksi. Eikö tällaisesta ole hyveet kaukana?

Pidän tuollaista käsitystä retoriikasta rajoittuneena. Vaikka taitava puhuja voikin johtaa kuulijansa pahoille teille, voidaan samoja taitoja käyttää myös hyvien asioiden edistämiseen.

Continue reading

Filosofi Pekka Himasen Sininen kirja on yhtä guggenheimia

Toimittaja Minna Lindgren julkaisi marraskuussa Suomen Kuvalehdessä osuvan kolumnin, jossa hän ruoti Pekka Himasen tulevaisuusselvitystä, Sinistä kirjaa. Valtioneuvoston tilaama selonteko oli osa tutkimushanketta, joka maksoi veronmaksajille 700 000 euroa. Katleena Kortesuo innostui tutkimaan Himasen tekstiä kielitieteen näkökulmasta. Onko kirjassa asiaa – vai onko se todellakin silkkaa guggenheimia?

Kävin läpi Sinisen kirjan ja tarkastelin sen kielenkäyttöä kriittisesti. Otin selvää, millaisia kielellisiä keinoja Himanen käyttää ja mihin hän kenties niillä pyrkii. Continue reading

Hihamerkkiepisodin jälkinäytös – JSN:n päätös on väärä ja vaarallinen

Turun Sanomat kertoi viime huhtikuussa, että perussuomalainen eduskunta-avustaja Helena Eronen ehdotti blogissaan ulkomaalaisille hihamerkkejä. Monet muut lehdet toistivat uutisen. Mutta tehtiinkö Erosen kirjoitukselle oikeutta? Kyllä tehtiin, lausui Julkisen sanan neuvosto tuoreessa päätöksessään. Mutta onko päätös oikea? Ei ole, väittää retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio.

Julkisen sanan neuvosto (JSN), joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien itsesääntelyelin, on tehnyt päätöksiä keväisestä hihamerkkiuutisoinnista. JSN katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

JSN:n päätös on väärä ja seurauksiltaan vaarallinen. Continue reading

Obama vs. Romney: Vaaliretoriikkaa amerikkalaisin opein

Juuri nyt huikeinta poliittisen puheen taituruutta tarjoaa Amerikan vaalisirkus. Myös kotoisten kuntavaaliemme äänestäjät odottavat äänestysliput tanassa, että heidät vakuutettaisiin politiikan oikeasta suunnasta. Hyvä poliitikko, parahin äänestäjä, tässä kirjoituksessa paljastetaan Barack Obaman ja Mitt Romneyn vaikuttamistaitojen salat.

Amerikan vaaleista on yllättäen sukeutunut jännittävä näytelmä. Vaalikamppailun alkutaival on ollut poikkeuksellista vuoristorataa. Jo ennen kuin republikaanit asettivat Mitt Romneyn ja demokraatit istuvan presidentin Barack Obaman ehdokkaikseen, kilpailevien leirien välille oli syntynyt kirpeitä jännitteitä. Molemmat puolueet tarjosivat amerikkalaisille kilpailevaa ehdokasta suomivia, lähes mustamaalaavia mainoksia. Continue reading