Onko onnellisuus tunne?

Onnelliset hetket tuovat hymyn kasvoille: kesähetki rannalla auringossa, ystävän kohtaaminen, häät, lapsi sylissä, onnistuminen tavoitteessa. Kun olet iloinen, etkö koekin olevasi myös onnellinen? Ja kun olet hyvin surullinen, koet olevasi onneton?

Onko onnellisuus niin yksinkertaista, onko onnellisuus tunne? Jos näin on, emmekö silloin ole tunteidemme vankeja, olosuhteiden vangitsemia? Menetykset, pettymykset, pelot ja kipu tekevät meistä onnettomia, elämää ei kuitenkaan voi elää kuin hetkittäin ilman ei-toivottuja tunteita, mielipahaa. Jos tarvitsemme iloa, mielihyvää ollaksemme onnellisia, ei elämällä ole sitä tarjolla usein edes alkupalalistalla, vaikka toivomme ja toivotamme ”kaikkea hyvää”.

Jos ”onnelliseen” elämään ei mahdu kuin korkeintaan mausteeksi surua, pelkoa ja kiukkua, olemme itseämme ja ihmisyyttä kohtaan tunnerasisteja. Continue reading

Näkymätön tunnesyrjintä koskettaa jokaista

Aikuisella on oikeus olla vihainen, sillä aikuisella on suuttumiseensa pätevä syy. Kun aikuinen on juuri tylyttänyt puolisoaan tai lastaan, hän myös osaa purkaa selittäen tätä pätevää syytään toverilleen suuttumisen jälkeen, niinpä hän saa empatiaa.

Lapsella sen sijaan ei ole oikeutta raivota, eikä koiralla ole oikeutta purkaa tuntikausien yksinolon aiheuttamaa turhaumaansa hänen mielestään ei-tärkeisiin esineisiin. Heillä ei ole oikeutta tunteisiinsa, sillä he eivät osaa puhua oikeaa kieltä ja riittävän hyvin. Koira ei osaa samaa kieltä kuin perheensä, lapsi taas ei osaa argumentoida suuttumustaan järkevästi. Continue reading

Sureminen kuuluu elämään

Suru syntyy menetyksestä. Kaikki meistä menettävät elämänsä aikana jotain. Useimmat meistä joutuvat hautaamaan vanhempansa, jotkut jopa lapsensa. Joskus meidät pakotetaan luopumaan terveydestä tai rakkaudesta. Suremiselle on siis tarvetta. Mutta kuinka sureminen tapahtuu?

Surevalle ihmiselle maailma näyttäytyy yksinäiseltä. Maailma pyörii vilkkaana hänen ympärillään, uutiset syntyvät ja kuolevat tiuhaan tahtiin. Kiirehditään töihin, töistä ruokakauppaan. Kahviloissa nauretaan entiseen malliin. Continue reading

Kuinka ilo katoaa elämästä – kyynisyyden läpileikkaus

Kyyninen ihminen ei kykene innostumaan eikä iloitsemaan. Hän ei pidä mitään arvokkaana, kannattavana tai mahdollisena. Ympärillään olevista ihmisistä hän yrittää kitkeä kaiken tavoitteellisuuden vähättelemällä. Miksi kukaan haluaisi olla kyyninen?

Kaikki meistä ovat joskus joutuneet vastakkain kyynikon kanssa, ja hämmästelleet tämän tapaa suhtautua elämään. Kyyninen ihminen on iloton ja epäilevä. Tunteellisesti hän on poissaoleva, joten myötätuntoa on turha odottaa. Hänen asenteensa elämään on kiinnostumaton. Millään ei ole merkitystä, joten miksi yrittää. Menköön niin taikka näin.

On ilmeistä, että kukaan ei halua kyynistyä. Miksi elää väritöntä ja tunteetonta elämää, kun elämästä voisi saada enemmän irti? Kyynisyyttä ei valita, siihen ajaudutaan.

Continue reading

To the Wonder: Malickin ihmeellinen maailma

Terrence Malickin To the Wonder on erikoinen tutkielma ihmisistä, joiden elämä ei suju niin kuin pitäisi. Katolinen pappi yrittää pitää kiinni hiipuvasta uskostaan. Intohimoisen parin ennen niin makea elämä maistuu kitkerältä. Missä kohtaa elämämme suistui raiteilta?

Malick kuuluu niihin ohjaajiin, joita joko rakastetaan tai vihataan. Tree of Life oli monille liikaa. Impressionistinen radikalismi, monologin huokailu ja painostava klassinen ääniraita saivat ihmiset poistumaan teattereista kesken näytöksen. Jotkut taas nostivat Tree of Lifen välittömästi klassikon asemaan.

Ben Affleck totesi, että Tree of Life on To the Wonderiin verrattuna Transformers, eikä hän juurikaan liioittele. Continue reading

Suru eron selviämiskeinona

Tämä artikkeli valottaa joidenkin kotimaisten tutkimusten ja suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä avioerosta ja surusta avioeron selviytymiskeinona. Surevalla on toivoa.

Tilastot osoittavat, että avioerot ovat yleistyneet merkittävästi Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana.

Vuonna 1965 solmittiin 36 214 avioliittoa, ja avioeroja rekisteröitiin 4594. Vuonna 1987 vastaavat luvut olivat 26 259 ja 10 110. Nykyinen avioliittolaki tuli voimaan 1988. Silloin solmittiin 25 933 uutta avioliittoa ja kirjattiin 12 146 eroa. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 29 952 ja 13 619.

Vakiintuneissa avosuhteissa asuvien suhde purkautuu arvioiden mukaan selvästi useammin kuin avioliitto. Continue reading

Vihaa täysillä, valitse harkiten

Vihan malja. Tuleeko kieltäytyä — vai hukuttautua? Vai kenties juoda se sotkematta?

Jotain tämän palaverin hedelmille pitää tehdä…

Palaveri, josta jäi paha maku

Aurinko paistoi kirkkaasti neuvotteluhuoneen sälekaihtimien lävitse — muutoin kaikki toistikin normaalia kaavaa. Tavallinen perjantai. Tavallinen palaveri. Vähääpä tiesin että nuo keskustelut tulisivat synnyttämään minussa suurimmat vihat miesmuistiin.

Continue reading