Olen koko ikäni haaveillut jonkinlaisista muutoksista elämääni.
Enkä taida olla ainoa.
Nuorena haaveilin, että olisi vaikkapa arvostettu parantavan lääkkeen kehittäjä tai sykähdyttävä artisti, jolle ohikulkijat lähettäisivät lentosuudelmia.
Katselin tämän jonkun toisen elämää haaveissani. Hän oli rauhallinen ja tyytyväinen, säteilevä, onnellinen. Tämä haaveilemani roolimalli, ihmiskunnan helmi, ei ollut suomalainen, vaan tietenkin maailmanvalloittaja. Korkeintaan ylpeä suomalaisista juuristaan.
Aikuistumisen ja keski-ikäistymisen myötä haaveet ja unelmat ovat unohtuneet pitkiksi ajoiksi kaapin perälle.
Continue reading