Vain suuri pyytää anteeksi pientä mokaa

”Katso nyt tuotakin!”, huudahti kollegani kärsivästi nauraen. Katsoinhan minä. Siinä oli yhdeksän riviä silmiinpistävän rumaa koodia. Arvoisa toverini ei vain ollut vielä huomannut, että se oli minun käsialaani.

Pitkän iltapäivän väsymys oli oivaa maaperää monille tunteille. Kollegan huvittuneisuus kasvoi nopeasti kukkaan ja ilmeni nauruna. Samoin hänessä kasvoi voimallisesti toinenkin tunne, joka ilmeni kärsivänä äänensävynsä.

Olimme katselmoineet kehitystä vaativia osia koodista jo jonkun aikaa ja tämä oli piste i:n päälle. Continue reading

Teemu Selänne, Star Wars -hammasharja ja muut uskottavan idean rakentajat

Mikä saa meidät uskomaan johonkin? Ainakin oma kokemus. Myös kasvatus ja ystävät vaikuttavat. Mutta mikä saa meidät uskomaan jotain täysin uutta?

Tämä on neljäs osa tarttuvan idean tarkistuslistasta. Tarttuva idea on 1) yksinkertainen, 2) yllättävä, 3) konkreettinen, 4) uskottava, 5) tunteikas ja 6) tarina.

Tohtori ja Teemu

Auktoriteetti kantaa pitkälle. Kun lääkäri kertoo, että maito on tärkeää luustolle, uskomme helposti. Lääkäri on opiskellut, tutkinut, todennut. Lääkäri tietää.

Vastaavasti, kun Teemu Selänne kertoo, että maito on tärkeä osa terveitä elintapoja, ryntäämme maitohyllylle. Emme sen vuoksi, että Teemu olisi ravintotieteilijä, vaan koska haluamme olla kuten Teemu.

Valion markkinointiosastolla on käteistä ja kontakteja, mutta entä me tavalliset viestijät, joiden lähipiirissä ei ole kuuluisuuksia?

Continue reading

Konkreettinen idea: Pihlajanmarjat voittavat kauniit sanat

Oli kuuma päivä, kun kettu huomasi rypäleitä korkealla puussa. Janoinen kettu hyppäsi napatakseen rypäleet, mutta ei aivan yltänyt. Kettu otti vauhtia ja hyppäsi uudestaan, mutta ei yltänyt vieläkään. Kettu yritti vielä kerran, ja vielä, mutta turhaan. Nenä pystyssä kettu jatkoi matkaansa. ”Ne olivat varmasti happamia.”

Tarinan opetus: on helppo halveksia asioita, joita ei voi saada.

Tarinassa on jotain syvällistä, sillä se on kiertänyt maailmaa jo 2500 vuoden ajan leviten kulttuurista toiseen. Tarinan kertoja Aisopos oli kreikkalainen, mutta Kiinassakin opetus tunnetaan sanontana ”rypäleet ovat happamia, koska et yllä niihin”. Pohjoismaisessa versiossa kettu tavoittelee pihlajanmarjoja.

Opetus on abstraktio, mutta kuinka hyvin opetus tarttuisi, jos se rajoittuisi itsetäänselväksi ohjeistukseksi ”älä ole katkera, kun epäonnistut”? Continue reading

Yllättävä idea: Asiakkaan paidan silittävä myyjä ja vääränlainen automainos

Pieni paikallislehti saattaa voittaa kansalliset julkaisut vain paikallisissa uutisissa. Siispä menestyksen avain on paikallisten uutisten painottaminen. Mutta koska jokainen toimittaja tuntee jo tuon avaimen, eivät aivot reagoi tuon kategorian viesteihin sen kummemmin kuin jos veden kerrottaisiin olevan märkää.

Kuinka paikallislehden johto voi siis kertoa mitään, mikä auttaisi lehteä menestymään?

”Meidän pitää painottaa paikallisia uutisia — ihan oikeesti, hei.”

Poikkeuksellisen hyvin menestyneen Daily Recordin perustaja Hoover Adams rikkoi maalaisjärjen viestimällä:

”Meidän lehtemme julkaisee pienimmätkin paikalliset uutiset, vaikka tappion uhalla, sillä menestyksemme kolme peruspilaria ovat nimet, nimet ja nimet.”

Adams osoitti aukon kuulijan käsityksessä. Vasta sen jälkeen hän saattoi ryhtyä paikkaamaan sitä. Continue reading

Tarina naputtajista ja kuuntelijoista: Miksi ideaasi ei ymmärretä ja mitä voit sille tehdä

Valitse jokin sävel, jonka kaikki tuntevat. ”Paljon onnea vaan” tai vastaava. Joko valitsit? Seuraavaksi arvioi kuinka moni kymmenestä kuuntelijasta tunnistaisi sävelen, jos naputtaisit sen pöytään.

Itse asiassa, voit kokeilla naputtaa hetken tuota säveltä. Kokeile vain, ei kukaan katso sinua hassusti. Naputtelu on ihan normaalia puuhaa. Siitä vain! Naputtelu vaatii vain pari sekuntia ja siten saat paljon enemmän irti tästä artikkelista.

Nap, nap! Hyvä meininki, eikö? No, kuinka moni arvaisi valitsemasi sävelen?

Älä lue eteenpäin ennen kuin olet vastannut.

Elizabeth Newton Stanfordin yliopistosta esitti vastaavan tehtävän vuonna 1990. Kokeen aikana yhteensä 120 säveltä naputettiin pöytään. Continue reading

Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Älä palvo pahaa karismaa

Karisma tarkoittaa alun perin armolahjaa. Mutta onko karisma aina hyvän puolella ja pahaa vastaan? Katleena Kortesuo luki Jesper Klitin kirjan ja jäi pohtimaan, pilaako karisman päämäärä karisman itsensä.

Kirjoitan parhaillaan kirjaa karismasta. Luin taustaksi Jesper Klitin kirjan Läpilyönti – 7 konstia kasvattaa henkilökohtaista vaikutusvaltaa (Talentum 2011).

Kirjansa sivulla 156 Klit puhuu pseudokarismasta. Hän perustelee terminsä sillä, että ”oikeasti karismaattisilla ihmisillä on positiiviset aikeet eivätkä he siksi halua hyväksikäyttää toisia”. Klitin mukaan siis aito karisma pyrkii hyvään, ja muu on pseudokarismaa.

Continue reading

Populistinen viestintä – ja mitä siitä voi oppia?

Vuonna 2014 on EU-vaalit. Onko niin että populistit juhlivat niissä ja miksi?

Metro Simplon, Pariisi. Arabiankieliset halal-lihan kauppiaiden huudot sekoittuvat liikenteen meteliin, romaninainen hymyilee huonoilla hampailla pieni lapsi sylissään, kurkkua ahdistaa pistävä virtsan haju.

Kulmakuppilassa kahvilaa pitävä arabimies mies pui nyrkkiä. ”Sarkozy, Merkel, Putin – kaikki ovat juonessa meitä vastaan! Minä sanon, Poujade oli oikeassa, Marine Le Pen on oikeassa! Eurooppaa ei enää ole!” Purkaus on osoitettu paitsi tiskiin nojaileville miehille, myös Catherine Ashtonille, joka puhuu baarin nurkassa olevassa televisiossa. Continue reading

Järjestöjohtaja, oletko brändijohtaja?

Brändi on järjestön tärkein pääoma. Mutta miten järjestöjohtajasta kuoriutuu brändijohtaja? Kuinka nostalgiajohtaja, tietojohtaja, propellijohtaja ja tähtijohtaja voivat voittaa ajattelunsa esteet? Testaa, löydätkö itsesi!

Harvalla järjestöllä on suurempaa pääomaa kuin brändi. Brändillä tarkoitetaan sitä mielikuvien kokonaisuutta, joka ihmisillä on järjestöstä, sen tavoitteista ja toimintatavoista. Brändi, joka tunnetaan ja johon luotetaan, saa ihmiset toimimaan ja sitoutumaan. Hyvä brändi puhuttelee ihmistä kaikin aristoteelisen retoriikan keinoin: tunteen, järjen ja luonteen avulla. Continue reading

Niinistö vs. Haavisto: Ratkaiseeko retoriikka?

Mitkä ovat Pekka Haaviston mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit? Kuinka Sauli Niinistö kykenee varjelemaan etumatkaansa? Pyysimme retoriikan tutkijaa analysoimaan ehdokkaiden viestintää. Mihin kampanjakoneiston kannattaa kiinnittää huomiota? Pienet vivahteet, yksittäiset lausahdukset, harmittomat kömmähdykset voivat ratkaista vaalit. Ainoa varma voittaja on viestintä.

Presidentinvaalin toinen kierros on kuumimmillaan. Jatkoon päässeet Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto kiertävät maata ja kohtaavat äänestäjiä; kampanjakoneisto käy täysillä kierroksilla.

Niinistö otti ensimmäisellä kierroksella ison 18,2 prosenttiyksikön kaulan haastaja Haavistoon. Onko Haavistolla mahdollisuuksia tavoittaa näinkin suuri etumatka ja saada kuuden vuoden linnatuomio? Continue reading