Herkullisimmat kasvun hedelmät kypsyvät hitaammin kuin jaksamme odottaa

Lataan puhelimeeni uuden sovelluksen. Oletan sen toimivan heti – luonnollisesti. Sovelluksen tulee olla erittäin helppo hahmottaa, nopea ja yksinkertainen ottaa käyttöön ja tuottaa saman tien tulosta, vaikkapa nopeuttaa jotakin toimintaa tai tuottaa viihdettä. Jos sovellus ei tuotakaan tyydytystä, kritisoin helposti sen tarjoajaa.  

Kun päätän kokeilla uutta tiimityömetodia, oletan senkin toimivan heti, olevan helppo hahmottaa, nopea ja yksinkertainen ottaa käyttöön ja tuottavan heti tuloksia. Jos se ei tuota heti parempia tuloksia kuin entiset metodit, se on huono. Voi vaikka klikata some-arvioksi kaksi tähteä. Jos näet pätkän jonkin luennoitsijan videota, eikä se heti säväytä, tuo luennoitsija putoaa valintavalikosta pois lopullisesti. Pikaisesti tehtyjä arvioita ei ole digimaailmassa tapana ottaa uudelleen harkintaan myöhemmin.    

Ovatko arvokkaimmat, tärkeimmät asiat elämässä helppoja ja nopeita? Tuottavatko ne heti alkumetreillä onnistumisen tunteita tai mielihyvää? Kuinka helppo on ladata vaikkapa seuraavat sovellukset näppärästi omaan elämäänsä: aikuistuminen, ammattiin valmistuminen ja siinä eteneminen, parisuhde, vanhemmuus, fyysinen kunto? Entä kaunis piha tai ulkoilumetsä? 

Esimerkiksi parisuhde on nykyisin kuin sovellus, jota yritämme digimaailmassa ladata suoraan puhelimesta elämäämme. On virkistävää kuulla vanhojen pariskuntien kertomuksia elämästä. He puhuvat paljon pidemmistä jaksoista kuin me nykyisin: ”Sodat ja niiden välinen aika olivat rankkoja vuosia.” ”Mies lähti ensin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan kolmeksi vuodeksi, ja sen jälkeen mentiin naimisiin.” 

Itse asiassa monet elämämme tärkeimmät asiat kantavat edellisten sukupolvien istuttamien puiden hedelmää. Miten päädyimmekään itsenäisen Suomen kansalaisiksi? Kuka on raivannut pellot ja perustanut tehtaan, jotta voimme ostaa kaupasta pastaa? Kenen rakentamalle mökille menemmekään kesällä vierailulle? Jos jaksan olla lempeän jämäkkä vanhempana, mahdolliset lapsenlapsenikin hyötyvät siitä aikanaan. 

Työelämässä olettamus pikasovelluksista on ehkä vielä kärjistetympää kuin yksityiselämässä. Työhaastattelusta ei tule toista tilaisuutta. Entä kuinka moni tänä päivänä saa rakentaa työnsä tulevaisuutta seuraavalle sukupolvelle? Jos otamme käyttöön jonkin uuden tavan toimia, oletamme sen toimivan ja tuottavan tulosta mieluiten heti, vähintään samana vuonna, muuten se ei ollut kannattava valinta. Ammattiosaamisen tason nosto niin yksilön kuin organisaationkin osalta on kuitenkin pitkä tie, eikä se tuota lineaarista, varmaa ja ennakoitavaa tulosta.  

Mitä arvokkaampi asia, sitä monimutkaisempaa ja hitaampaa on sen omaksuminen ja opettelu. Osaammeko antaa oppimiselle ja tulosten kypsymiselle riittävästi aikatilaa, itsellemme ja muille? Kun käyn juuri avatussa uudessa ravintolassa, eikä kokemus vastaa odotuksiani, antaisinko sille uuden mahdollisuuden? Toivoisimmehan, että meille itsellemme annetaan uusi mahdollisuus, jos ensimmäinen osa esityksestämme ei mennyt ihan nappiin. 

Idässä harjoitettavat kamppailulajit ovat hyvä esimerkki tästä: kukaan ei voi ajan hengen mukaisesti nopeasti ja tehokkaasti saada mustaa vyötä ja ryhtyä opettajaksi. Samaa liikettä voi toistaa satoja ja tuhansia kertoja, eikä opettaja odota sen sujuvan täydellisesti ensimmäisillä kerroilla.  

Oman luonteen jalostaminen on ihmisen tehtävistä ehkä tärkein. Meistä ei koskaan tule itsemme tai läheistemme mielestä valmiita, ja jos pystymme sietämään tämän totuuden, opimme olemaan kiitollisia jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta. Viisaus on pääoma, joka kasvaa parhaiten kärsivällisyydellä, nöyryydellä ja sinnikkyydellä kastellen.

Voisimmeko nostaa keskeneräisyyden arvostamisen uudeksi mustaksi, pitkäjänteisesti tavoiteltavaksi mustaksi vyöksi?  

Raha – hyvä vai paha?

Millainen suhde sinulla on rahaan? Sitä kannattaa pohtia, sillä raha on yksi käytännöllisimmistä ihmisenä kasvamisen ja luonteen jalostamisen oppivälineistä.

Virallisen määritelmän mukaan raha on vaihdon väline. Näin tylsältä kuulostava asia aikaansaa silti hyvin voimakkaita ja jopa läpi koko elämän meitä seuraavia tunteita: Haaveita ja unelmia, iloa, surua, pelkoa ja ahdistusta. Tyytyväisyyttä, itsevarmuutta, kateutta ja katkeruutta.

Rahaan liittyy ristiriitaisia tunteita ja arvoja. Useimmat ihmiset haluaisivat olla varakkaita. Useimmat taas eivät haluaisi olla ahneita tai pihejä. Moni varakas on kuitenkin ahne tai pihi, sillä niiden avulla varallisuus säilyy ja kasvaa tehokkaimmin. Ja vauraalla on maailmassa valtaa ja voimaa – myös auttaa. Mutta jos annat rahasi sitä tarvitseville, sinusta tulee hetkessä varaton.

Voi ajatella, että meillä on kiintymyyssuhde rahaan, hiukan samaan tapaan kuin lapsuudessa opittu malli läheisistä ihmissuhteista. Continue reading

Mikä maailmassa on pielessä?

Sinä et ole OK. Voisit olla paljon enemmän kuin mitä nyt olet. Vakava rikkomuksemme ihmiskuntaa kohtaan on siinä, että emme tavoittele tarpeeksi suuria asioita. Lisäksi valitsemme viedä hautaan suuren osan siitä potentiaalista, jolla meitä on siunattu. Valitsemme jäädä pieniksi.

Mitä on suurisieluisuus?

Alexandre Havard (Suurisieluisuus) kirjoittaa: Suurisieluisuus on ihanne, jonka juuret ovat uskossa ihmiseen ja hänen luontaiseen suuruuteensa. Havardin mukaan Tuomas Akvinolaiselle suurisieluinen henkilö on se, jonka sydän on kohdistunut jonkin suuren tekemiseen ja henkilökohtaisen erinomaisuuden saavuttamiseen.
Continue reading

Ole vapaasti riippuvainen!

Me modernit digi-ihmiset kaipaamme työssä ja elämässämme kahta vastakkaista asiaa: lisää vapautta ja valikoitua sitoutumista.

Emme halua sitoutua itse, haluamme olla riippumattomia. Kaipaamme lisää vapautta rooleihin, tapoihin, perinteisiin. Haluamme juuri minulle sopivan asiakaskokemuksen, ammatin, ihmissuhteen, juhlat ja lomat – ja koko elämän. Ja vapauden muuttaa sitä, kun siltä tuntuu.

Tosin samalla toivomme, että muut ovat sitoutuneita omiin valintoihinsa, kun ne koskevat meitä. Continue reading

Portsarin hyveet ja muita tarinoita

Minulla on hyvä ystävä, jonka kanssa olen keskustellut monista asioista: Jumalan laupeudesta trangian käyttöön – eli kirjaimellisesti ihan kaikesta mitä taivaan ja maan välistä löytyy. Aina nautin niistä keskusteluista ja opin niistä paljon.

Muistan tarinan, jonka ystäväni kertoi opiskelijavuosistaan. Opiskelun ohessa hän yritti tienata vähän rahaa työskentelemällä portsarina pubissa.

Kerran lauantaivuorossa yön pikkutunneilla kaksi keski-ikäistä miesasiakasta oli tekemässä lähtöä. Ystäväni ojensi heille takit. Kyseessä oli sen näköisiä ihmisiä, että heitä kadulla nähdessään keskellä yötä sinä lukija ehkä vaihtaisit kadunpuolta. Minä vaihtaisin. Continue reading

Haavoittuvainen ja kohtaava ihminen

Järjestimme hiljattain seminaarin asiakkaillemme. Päivän teema oli luottamus ja ennen kaikkea haavoitttuvuuteen perustuva luottamus. Ajatus haavoittuvuuden tunnustamisesta ja hyväksymisestä työelämässä on saamassa vahvempaa jalansijaa Suomessakin. Kyse on yksinkertaisesta mutta usein hyvin vaikeasta asiasta.

”Uskallanko olla oikeasti sitä mitä olen ja luottaa siihen, että muilla on hyvä tahto minua kohtaan niin, että kaikki läsnäolijat haluavat minulle vain ja ainoastaan hyvää.” Continue reading

Menestys on sattumaa: mitä siitä seuraa?

Listat menestyjien aamiaisista tai muita yhteisistä piirteistä keräävät miljoonia lukijoita, mutta perustuvat selviytymisharhaan. Menestys on poikkeuksellinen tapahtuma, jota onnekkaat sattumat ovat avittaneet pitkin matkaa. Tämän kieltäminen typistää suhteitamme, mutta sen hyväksyminen vapauttaa elämään.

”Tavoittele unelmiasi! Usko vaistoosi! Älä kuuntele latistajia!”

Kun supersuosittu näyttelijä kertaa menestyksensä saloja, miten ohjeet kannattaisi ottaa vastaan?

Tai jos puhuja on kaikkialla arvostettu, valinnoissaan lähes poikkeuksetta onnistunut suuryrityksen johtaja? Continue reading

Hyveet ja onnellisuus liikenteessä

Olen tullut takaisin Suomeen. Taakseni Afrikkaan jäi loistavia ihmisiä ja rikastuttavia kokemuksia… sekä Nairobin liikenne. Onneksi palaan Keniaan säännöllisin väliajoin, joten voin aina tavata siellä olevia ystäviäni – ja sukeltaa taas Nairobin liikenteeseen.

Heti Suomeen saavuttuani sain aivan erilaisen liikennekokemuksen, tällä kertaa jalankulkijana. Continue reading

Spectre: Ase ja Aristoteles

Bond on palannut. Dosentti Olli-Pekka Vainio kertoo, miksi Bond on vapaa-ajallaan lueskellut Nikomakhoksen etiikkaa.

Sam Mendesin toinen Bond-ohjaus jatkaa täsmälleen siitä, mihin edellinen Skyfall jäi. Skyfallin jälkeen odotukset ovat olleet korkealla, mikä on aiheuttanut pelon siitä, voiko tätä ultimaattista Bond-elokuvaa mitenkään ylittää.

Spectre yrittää kovasti, muttei aivan yllä edeltäjänsä tasolle. Mutta huono tämä elokuva ei missään tapauksessa ole; jälki on komeaa ja meininki railakasta. Toiseksi paras Bond, sanoisin. Siis teatteriin, hopi hopi ja mars mars.

Continue reading

Miksi valita hyveet?

Hyveistä on puhuttu paljon ja puhutaan yhä. Mutta miksi? Mitä on hyve ja mitä varten se on?

Ihminen on epätäydellinen. Tämä ilmeinen latteus on moraalielämämme ydin ja lähtökohta. Kaikki, mitä ihminen tekee, tekee hän sen tavalla tai toisella hakeakseen täydennystä. Tuo täydennys on se, mitä viime kädessä kutsumme onnellisuudeksi.

Ihminen suhtautuu positiivisesti siihen, mikä tuo hänelle onnellisuutta, ja kielteisesti siihen, mikä erottaa hänet onnellisuudesta. Sitä, mikä tuo meille onnellisuutta, kutsumme hyväksi, ja sitä, mikä erottaa meidät onnellisuudesta, kutsumme pahaksi.

Continue reading

Kohti huippuluokan keskustelukulttuuria

Tulevaisuudessa yhteiskunnallinen keskustelu on vaikeampaa kuin nyt. Ongelma on se, että keskustelukulttuurissa olisi jo nyt parannettavaa. Tässä kirjoituksessa tarjotaan vinkit, joiden avulla tämä parannus voisi todella toteutua.

Tämän kesän kuohuttavin yhteiskunnallinen vääntö on käyty monikulttuurisuudesta. Tai oikeastaan aiheena on ollut rasismi ja poliitinen toiminta. Tai poliittinen viestintä. Tai jotain näihin kaikkiin liittyvää. Täyttä yksimielisyyttä erimielisyyden aiheista ei näytä olevan.

Continue reading

Mikä estää nykyihmistä löytämästä viisautta?

Viisaus oli eräs kardinaalihyveistä sekä Aristoteleella (oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja rohkeuden ohella) että Tuomas Akvinolaisella (joka lisäsi listaan vielä uskon, toivon ja rakkauden). Harvalle nykyajan ihmiselle muinaisilla hyvelistoilla on tietenkään mitään merkitystä – mutta onko hyveilläkään merkitystä? Erityisesti: Onko ajassamme sijaa viisaudelle?

Liikaa informaatiota

”Too much information running through my brain. Too much information driving me insane.” Näin lauloi The Police vuonna 1981. Informaatiotulva oli liikaa Stingin ja kumppaneiden aivoille, aivan kuten se tuntuu tänä päivänä olevan liikaa monille meistä. Jos vielä ei olla aivan hulluuden partaalla, niin reuna ainakin lähestyy uhkaavasti.

Runoilija T. S. Eliot muotoili saman asian puoli vuosisataa aiemmin, vuonna 1934, hieman elegantimmin: ”Missä on viisaus, jonka olemme hukanneet tietoon? Missä on tieto, jonka olemme hukanneet informaatioon?” Continue reading

Torsti Lehtinen: Viisaus kutsuu meitä joka hetki

Uutta kirjaa työstävä Torsti Lehtinen pohtii, mitä viisaus on. Viisaus on talloutunut nopean elämänrytmin ja teoreettisen tiedon jalkoihin, mutta on löydettävissä, jos uskallamme sitä vilpittömästi kuunnella.

Torsti Lehtinen, 72, on kulttuurin moniottelija. Pitkä ja työteliäs ura on tuottanut romaaneja, näytelmiä, aforismeja ja filosofisia teoksia. Lehtinen on kääntänyt suoraan tanskasta neljä filosofi Søren Kierkegaardin alkuperäisteosta ja kirjoittanut Kierkegaardin ajattelua esitteleviä teoksia. Moni filosofiaan ja teologiaan perehtyvä on tietämättään kiitoksen velkaa tälle miehelle. Tanska kun ei jokaiselta taivu niin notkeasti.

Nyt Lehtinen kirjoittaa uutta kirjaa Multaisen iän kerho (Basam Books), joka ilmestyy syksyllä. Multaisen iän kerho pohtii elämän tarkoitusta, ja käsittelee viisautta yhtenä mahdollisena päämääränä elämälle. Torsti Lehtinen, eikö viisaus kalskahda jotenkin vanhalta?

Continue reading

Hyveet tieteessä ja arjessa

Puhe hyveistä on usein etäistä ja irrallaan arjesta. Silti olemme varmaan samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos ihmiset olisivat oikeudenmukaisia, lempeitä ja kohtuullisia. Kehotus noudattaa hyveitä ei silti johda juuri mihinkään. Se on kuin vanhemman kehotus lapselleen: ”Ole varovainen!”

Postmodernissa kielenkäytössä sana persoona on korvannut luonne-sanan, jolla oli aikoinaan vahva arvolataus. Jos ennen sanottiin, että ihmisellä on luonnetta, se oli aina myönteistä. Tänään uhrautuminen ja itsehillintä ovat korvautuneet itsensä toteuttamisella, kokemusten ja nautintojen hankkimisella sekä materialistisilla tavoitteilla.

Continue reading

Kumpi on parempi: harkinta vai impulsiivisuus?

Huippututkijat ovat keskittymisen ja paneutumisen mestareita. Mutta parhailla heistä on muitakin avuja. Paneutuva harkinta ja luova impulsiivisuus tarvitsevat toisiaan.

Koulutusta ja oppineisuutta korostava klassinen sivistysihanne pitää arvossa hitautta ja harkintaa. Kun jostain aiheesta on päättänyt sanoa tai tehdä jotain, oma ulostulo on syytä puntaroida hyvin huolellisesti. Asiakokonaisuudet tulee puntaroida kaikilta kanteilta. Tulee ymmärtää myös niitä, joiden kanssa on eri mieltä.

Continue reading

Mitä hyvejohtajuus on?

Hyvejohtajuus-blogin kävijämäärä on noussut viime vuosina huimasti. Alun perin blogissa puhuttiin paljon hyveistä ja johtajuudesta. Ajan myötä aiheet ovat siirtyneet käsittelemään myös muita henkilökohtaiseen kasvuun liittyviä aiheita.

Hyvejohtajuus itsessään ei ole enää niin vahvasti läsnä. Tämän ja kävijämäärän nousun johdosta tässä kirjoituksessa selitetään pähkinänkuoressa mitä hyvejohtajuus on.

Continue reading

Onnen ja onnistumisen avaimet käteen

Tässä peräti kolme avainta onneen ja onnistumiseen siltä varalta, että arvelet oven olevan varmuuslukittu!

Olen läpikäynyt odottamattomia asioita viime viikkoina. Rankkoja, jopa julmia, mutta – ja häkellyttävästi juuri nämä samat asiat – myös fantastisia, huikeita. Mieli kun nimittäin odottaa, että asiat kulkevat samoja latuja, joita ne ovat tähän asti kulkeneet, omalla painollaan. Vaan kun niin ei yleisesti ottaen käykään. Äkkiarvaamatta eteen pudotetaan odottamatonta hyvää – tai yllättävää tuskaa. Kuten työtarjous, salamarakastuminen, irtisanomiset, sairastuminen, jonkun puoliso haluaa avioeron.

Continue reading

Suorapuheisuuden taito

Suorapuheisuudella voit pahimmillaan vaarantaa läheiset ihmissuhteesi. Toisaalta antiikin oppineet katsoivat suoran puheen olevan ”ystävyyden kieltä”. Suorapuheisuus onkin tärkeä taito, mutta sen hallitseminen vaatii ymmärrystä ja harkintaa.

Ystäväsi on aikomaisillaan tehdä jotain typerää. Tai ei se hänen mielestään ole mitenkään typerää. Hän uskoo vilpittömästi astuvansa askeleen oikeaan suuntaan elämässään, mutta sinä näet paremmin. Toverisi on hankkiutumassa vakaviin vaikeuksiin.

Mitä tehdä? Välität ystävästäsi. Et halua hänelle mitään pahaa. Toivot, että hän varjeltuisi omilta virheellisiltä valinnoiltaan.

Continue reading