Retoriikan kierot keinot – opettajana Donald Trump

 

Yhdysvaltain presidentinvaalit tarjoavat aina voimakkaita ja innostavia puheita, sanan säilällä sivaltelua ja retoristen keinojen määrätietoista käyttämistä. Tämänkertaiset vaalit ovat kuitenkin monella tapaa omaa luokkaansa. Kaksi kärkiehdokasta, demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump, ovat kaikkien aikojen epäsuosituimpia kandidaatteja.

Erityistä huomiota on saanut Trumpin omalaatuinen tyyli kampanjoida. Poissa ovat olleet perinteiset hiotut puheet ja harkitut sanankäänteet. Sen sijaan Trump on viihdyttänyt kannattajiaan ja kauhistuttanut vastustajiaan sanomalla asioita, joita presidenttiehdokas ei yleensä sano.

Kielellisen analyysin valossa voidaan todeta, että Trump käyttää useita tekniikoita, jotka kuuluvat ns. retoriikan rumiin temppuihin. Nämä keinot voivat olla parhaimmillaan (tai pahimmillaan) pelottavan tehokkaita, mutta niiden käyttäminen ei välttämättä kuulu reilun pelin henkeen. Continue reading

Miksi tarinat vaikuttavat meihin niin voimakkaasti?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tarina on noussut markkinoinnin ja mainonnan ammattilaisten huulille sekä tunnustetuimpiin johtamisoppeihin. Koskettavan ja mieliinpainuvan viestinnän ytimessä on hyvä tarina. Tarinat muuttavat maailmaa, meille kerrotaan. Continue reading

Läsnäolo – tie hyvästä puhujasta parhaaksi

Hyviä puhujia on Suomessa enemmän kuin tulemme ehkä ajatelleeksi. Mutta huippupuhujiin törmää harvoin. Mikä on heidän salaisuutensa? Mitkä tekijät nostavat puhujan hyvästä parhaaksi? 

On muodikasta haukkua suomalaista puhekulttuuria. Eikä arvostelu osu myöskään täysin harhaan: monien viranomaisten, poliitikkojen ja yritysjohtajien puheet ovat valitettavan paperin makuisia ja kankeasti pidettyjä. Continue reading

Puheenkirjoittaja – tarpeeton taustavoima?

Suomesta ei juuri puheenkirjoittajia löydy. Monet ovatkin sitä mieltä, että tällaiset ovat parhaimmillaan tarpeettomia ja pahimmillaan vaarallisia. Mutta olisiko yrityksille ja organisaatioille kuitenkin hyötyä siitä, että johtajan esiintymisiä suunnittelisi alan ammattilainen?

Tietoliikenneyhtiö Nokia etsi toimitusjohtajalleen puheenkirjoittajaa tänä talvena. Haku ei pysynyt pienen, asialle omistautuneen viestintäammattilaisporukan tiedossa, vaan Helsingin Sanomat teki asiasta uutisen. Uutisarvo syntyi siitä, että puheenkirjoittajan paikkoja ei joka päivä ole maassamme auki. Continue reading

Oletko yrittänyt ymmärtää toista?

Monet ihmettelevät vuoden 2016 alussa, mihin meidän maailmamme – ja siinä samalla piskuinen Suomemme – on menossa. Kansojen sisäiset ja keskinäiset levottomuudet pahenevat, huolenaiheet syvenevät. Maassamme päivitellään – erilaisista motiiveista ja näkökulmista – mitä on tapahtunut sille Suomelle, jonka tunsimme.

Tämä kirjoitus on tarkoituksellisesti lyhyt. Pituus on kannanotto. Jyrkät manifestit ja kaikkialle lonkeronsa ulottava somemölinä ovat päässeet osoittamaan, mihin niistä on.

Continue reading

Tie vaikuttavaksi puhujaksi käy hyveiden kautta

Aristoteles määritteli muinoin kolme syytä sille, miksi vakuutumme puheesta. Yksi näistä syistä on ylitse muiden – ja se ei ole lainkaan erossa hyveistä. Hyveet ovat tie vaikuttavaksi puhujaksi.

”Afroamerikkalaisten pitää lopettaa selittelyt ja tukeutua enemmän toinen toisiinsa päästäkseen eteenpäin yhteiskunnassa.”

Tutkijat pyysivät Chicagossa asuvia henkilöitä kertomaan, kuinka paljon samaa tai eri mieltä he olivat yllä olevan väitteen kanssa. Vastaajat olivat sekä valkoisia että afroamerikkalaisia. (Political Persuasion and Attitude Change, The Michigan University Press 1999)

Continue reading

Kohti huippuluokan keskustelukulttuuria

Tulevaisuudessa yhteiskunnallinen keskustelu on vaikeampaa kuin nyt. Ongelma on se, että keskustelukulttuurissa olisi jo nyt parannettavaa. Tässä kirjoituksessa tarjotaan vinkit, joiden avulla tämä parannus voisi todella toteutua.

Tämän kesän kuohuttavin yhteiskunnallinen vääntö on käyty monikulttuurisuudesta. Tai oikeastaan aiheena on ollut rasismi ja poliitinen toiminta. Tai poliittinen viestintä. Tai jotain näihin kaikkiin liittyvää. Täyttä yksimielisyyttä erimielisyyden aiheista ei näytä olevan.

Continue reading

Kunnioita lähimmäistäsi – varjele hänen vapauttaan

Vapaus on ihmisen kukoistuksen kulmakivi. Väite tuntuu ilmiselvältä, mutta mihin se perustuu? Mitä vapauden taakse kätkeytyy? Aloittakaamme hukkuvista pienjyrsijöistä.

Psykobiologi Curt Richer toteutti 1950-luvulla säälimättömän rottakokeen. Kymmenisen rottaa pistettiin kukin omaan lasiastiaansa, jossa oli vettä. Maljoissa oli jyrkät reunat, eikä rotilla ollut mitään toivoa päästä pois kiipelistä. Niinpä rottaraukat räpistelivät pinnalla kunnes hukkuivat.

Tutkijoita ihmetytti se, että osa rotista luopui yrityksestä jo vartin päästä, kun taas jotkut yksilöt jaksoivat uida jopa 60 tuntia. Vaikutti siltä, että rotat luottivat eri tavoin mahdollisuuksiinsa selvitä tilanteesta hengissä.

Continue reading

Kuinka tulla johtajaksi, jonka kuiskauskin kuullaan

Vaalikevät on käynnistymässä. Eduskuntavaalien ehdokkaat ryntäävät niin fyysisille kuin digitaalisille foorumeille. Puhe yhteisistä asioista lisääntyy. Pärjääkö vaaleissa se, joka on kaikkein kaunopuheisin?

Luin taannoin erään yhdysvaltalaisen puheenkirjoittajan, William F. Gavinin, muistelmat. Gavin kirjoitti uransa aikana puheita muun muassa Nixonille ja Reaganille sekä parille muulle republikaanipoliitikolle.

Monissa puheenkirjoittajien muistelmissa on erittäin kiinnostavia näkökulmia poliittiseen viestintään, eikä tämä kirja ollut poikkeus. Puheenkirjoittajat tarkastelevat aihetta yhtäältä sisäpuolisina, koska ovathan he osa poliittista koneistoa ja viestinnän luojia. Toisaalta he kykenevät usein tarkastelemaan omaa esimiestään ja poliittista elämää myös ulkopuolisin silmin. Lopputulos synnyttää ajatuksia. Continue reading

Älä epäröi asettaa rohkeita tavoitteita

Kun vuosi vaihtuu, katsomme taaksepäin ja tähyämme tulevaisuuteen. Minkälaisia onnistumisia mennyt vuosi toi tullessaan? Mitkä asiat olisivat voineet jäädä tapahtumatta? Minkälaisia korjausliikkeitä tulevana vuonna pitäisi tehdä? Mihin suuntaan toivoisimme elämän etenevän?

Itse koen vuoden vaihtuessa ajan vääjäämättömän etenemisen ehkä hieman keskivertoa voimakkaammin. Uuden vuoden starttaamisen lisäksi tänään nimittäin sattuu olemaan syntymäpäiväni. Numerot eivät siis muutu vain seinäkalenterissa.

Continue reading

Suuret puheet eivät ole kuolleet

Digitaaliset mediat hallitsevat maailmaa. Onko viestintävälineistä vanhin, puhe, talutettu pois näyttämöltä? Vielä mitä! Suuret puheet ovat tehneet paluun.

Olipa kerran aika, jolloin ei ollut sen paremmin sosiaalista mediaa kuin mobiileja päätelaitteitakaan. Mutta eipä ollut muunkaanlaisia tietokoneita, ja televisiokin uupui. Edes radiota ei ollut keksitty. Jos halusit kuulla ihmisääntä, piti hankkiutua ihmisten ilmoille.

Luulisi että tuolloin jos koska julkinen puhuminen oli voimissaan. Olihan sillä tiedonvälityksessä varsin merkittävä markkinaosuus. Luulisi myös että noista ajoista nykyaikaan siirryttäessä teknologiset askeleet sähköisen tiedovälittämisen alalla olisivat olleet kerta toisensa jälkeen kuoliniskuja suurille puheille.

Continue reading

Opi tunnistamaan elämässäsi olennainen

Vaikka rikkaissa länsimaissa mahdollisuudet toteuttaa itseä lisääntyvät jatkuvasti, saatamme silti kokea tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä. Torju tarpeeton virikehyöky sillä, että opit tunnistamaan sen, mikä elämässä on olennaista. Onni löytyy näistä asioista.

Kohonnut elintaso, kaupungistuminen ja viestintätekniikan räjähdysmäinen kehitys ovat johtaneet siihen, että voimme rakentaa elämäämme alati monipuolisemmista aineksista. Edessämme on mahdollisuuksien kirjo, josta meitä edeltäneet sukupolvet eivät osanneet kuvitellakaan.

Onnellisen elämän rakennusaineita vaikuttaisi olevan saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta siitä huolimatta monet ihmiset ovat onnettomia ja ikään kuin hukassa mahdollisuuksien keskellä.

Mahdollisuuksien paljous ja informaatiotulva tarjoavat varmasti valinnanvaraa mutta ne voivat myös eksyttää mielen. Ympärillämme tapahtuu liian paljon.

Continue reading

Kumpi on parempi: harkinta vai impulsiivisuus?

Huippututkijat ovat keskittymisen ja paneutumisen mestareita. Mutta parhailla heistä on muitakin avuja. Paneutuva harkinta ja luova impulsiivisuus tarvitsevat toisiaan.

Koulutusta ja oppineisuutta korostava klassinen sivistysihanne pitää arvossa hitautta ja harkintaa. Kun jostain aiheesta on päättänyt sanoa tai tehdä jotain, oma ulostulo on syytä puntaroida hyvin huolellisesti. Asiakokonaisuudet tulee puntaroida kaikilta kanteilta. Tulee ymmärtää myös niitä, joiden kanssa on eri mieltä.

Continue reading

Näin selätät esiintymisjännityksen

Jännitys voi halvaannuttaa esiintymisesi, mutta välttämättä näin ei tarvitse tapahtua. Monet historian suuret esiintyjät ovat jännittäneet. Miten saada niskalenkki kiusallisesta ongelmasta?

Olet kenties kuullut 1970-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin ihmisten pahimpia pelkoja. Kärkipaikoista kamppailivat muun muassa korkeat paikat, ötökät ja syvä vesi. Ykköstilaa piti kuitenkin hallussaan pelko pitää puhe yleisön edessä. Sitä pelättiin enemmän kuin kuolemaa.

Tämän pohjalta humoristi Jerry Seinfeld on todennut, että keskivertoihmiset olisivat hautajaisissa mieluummin arkussa kuin pitämässä muistopuhetta.

Continue reading

Hankkiudu tekemisiin rasittavien tyyppien kanssa

Ympäröimme itsemme mielellämme samanmielisillä ystävillä. He ovat mukavaa seuraa, mutta hyveitä opimme tehokkaammin haasteellisemmissa kohtaamisissa.

Hyvekirjallisuutta on mukava lukea. Yleville hyveille sopii nyökytellä ja ajatella, kuinka hienoa elämä on, kun persoona vain jalostuu. Hienoja periaatteita meditoitaessa oma luonne alkaa tuntua erityisen hyveelliseltä.

Continue reading

Lahjan salaisuus

Joululahjoja on mukava antaa ja saada, mutta ne synnyttävät myös syvällisempiä pohdintoja: Tiedän mitä tulen saamaan; mitä keksin vastalahjaksi? Annanko lahjan sillekin tutulleni, jolta en ole ikinä saanut mitään? Entä sille, jolle tulee kauheat paineet antaa vastalahja? Mitä roolia lahjojen antamisessa näyttelevät vastavuoroisuus ja kiitollisuudenvelka? Mitä on lahja ”puhtaimmillaan”?

Lahjojen antaminen on ollut kautta historian eräänlainen sosiaalisen yhtenäisyyden tukipilari. Aivan viime vuosisataan saakka vaihtotalous on ollut keskeinen talousjärjestelmä, ja se on sitä yhä esimerkiksi monissa Afrikan maissa. Vaihtotaloudessa tavaroita vaihdetaan toisiin tavaroihin ja hyödykkeisiin.

Continue reading

Suorapuheisuuden taito

Suorapuheisuudella voit pahimmillaan vaarantaa läheiset ihmissuhteesi. Toisaalta antiikin oppineet katsoivat suoran puheen olevan ”ystävyyden kieltä”. Suorapuheisuus onkin tärkeä taito, mutta sen hallitseminen vaatii ymmärrystä ja harkintaa.

Ystäväsi on aikomaisillaan tehdä jotain typerää. Tai ei se hänen mielestään ole mitenkään typerää. Hän uskoo vilpittömästi astuvansa askeleen oikeaan suuntaan elämässään, mutta sinä näet paremmin. Toverisi on hankkiutumassa vakaviin vaikeuksiin.

Mitä tehdä? Välität ystävästäsi. Et halua hänelle mitään pahaa. Toivot, että hän varjeltuisi omilta virheellisiltä valinnoiltaan.

Continue reading

Kuinka maailmaa muutetaan?

Haluatko pudottaa painoa ja kohottaa kuntoa? Olisitko kiitollinen, jos perheesi elämä muuttuisi säännönmukaisemmaksi? Edessä organisaatiouudistus töissä ja vastarinta valtaisaa? Valtiontalouden kestävyysvaje pitäisi korjata, mutta kaikkien pitäisi puhaltaa yhteiseen hiileen? Maapallon hiilidioksidipäästöt tulisi saada kuriin tai muuten.

”Kuinka saada aikaan muutos?” on kysymys, jonka miljoonat ihmiset kohtaavat päivittäin. Monille kyse on henkilökohtaiseen elämään liittyvistä kysymyksistä, mutta mitä isomman kaliiberin johtajasta on kyse, sitä suurempia muutoshaasteita eteen siunaantuu.

Continue reading