Hyvää elämää koronan aikaan: rakkautta, armollisuutta ja ripaus chiliä

Halu elää on halua elää hyvin. Arjen automaatioita voi olla haastava muuttaa, mutta toisinaan elämä keskeyttää tutun arjen ja rikkovat totutut tapamme. Uusi tilanne on raskas, koska joudumme miettimään valintojamme. Miten minä tässä tilanteessa toimin? Se on raskasta, koska vastauksen on samalla vastattava suurempaan kysymykseen. Miten minä tässä hetkessä elän? Onko se hyvää elämää?

Uusi tilanne vaatii uusia tapoja. Ihminen on riippuvainen muista ja hyvä elämä ottaakin muut huomioon. Puhumme siis rakkauden hyveestä ja siihen liittyvistä tavoista.

Jos tahdon olla rakastava, niin kuinka toimin? Ehkä on helpompi lähestyä kysymystä toisesta suunnasta. Jos tahdon olla itsekäs, niin kuinka toimin? En välitä muiden tarpeista tai terveydestä. Pandemiasta puhuttaessa voi myös unohtua, että tässä yhteydessä ”muut” tarkoittavat koko maailmaa. Minun toiminnallani on maailmanlaajuiset seuraukset.

Continue reading

Paras uudenvuodenlupaus tehdään kesällä

Kesällä kaikki tärkeä on tauolla. Koulut, työpaikat ja rationaalinen rahankäyttö pitävät kesä-heinäkuun tienoilla lomaa. Syksyllä kaikki tärkeä alkaa uudestaan. Syyslukukausi, todellinen työvuosi ja jääkiekon runkokausi alkavat. Syksy on alkamisen aikaa. 

Uudenvuoden lupauksien tekeminen vuoden vaihtuessa on kyllä hauskaa, mutta hauskoja pikku lupauksia voisi tehdä yhtä hyvin pitkin vuotta. Joululoman mittaisia lomiahan on monilla pitkin syksyä ja kevättä, mutta niiden aikaan emme lupaile mitään, koska tiedostamme, ettei muutos tule noin vain. 

Entä jos tahtoo oikeasti muuttaa jotain? Mitä jos keveä lupaushassuttelu ei riitä ja janoaa jotain parempaa? Siinä tapauksessa syksyn avainkysymys ei ole ”mitä teit kesälomalla?” vaan ”mitä uudenvuodenlupauksia teit kesälomalla?”.

Continue reading

Vain suuri pyytää anteeksi pientä mokaa

”Katso nyt tuotakin!”, huudahti kollegani kärsivästi nauraen. Katsoinhan minä. Siinä oli yhdeksän riviä silmiinpistävän rumaa koodia. Arvoisa toverini ei vain ollut vielä huomannut, että se oli minun käsialaani.

Pitkän iltapäivän väsymys oli oivaa maaperää monille tunteille. Kollegan huvittuneisuus kasvoi nopeasti kukkaan ja ilmeni nauruna. Samoin hänessä kasvoi voimallisesti toinenkin tunne, joka ilmeni kärsivänä äänensävynsä.

Olimme katselmoineet kehitystä vaativia osia koodista jo jonkun aikaa ja tämä oli piste i:n päälle. Continue reading

Paha ihminen on paras puoliso

”Kun olisikin niin, että pahat ihmiset tekisivät pahojaan jossakin, ja me voisimme yksinkertaisesti vain eristää ja tuhota heidät. Mutta hyvän ja pahan välinen linja kulkee jokaisen ihmissydämen läpi, ja kuka haluaisi tuhota oman sydämensä?”
— Aleksandr Solzhenitsyn

Äiti herää yössä kaikuvaan huutoon. Lapsi sopertaa itkuisena, että jättihämähäkki on jälleen hiipinyt uniin. Pelko ei ole turhaa, sillä auton kokoista hämähäkkiä tuleekin pelätä.

Aamulla lapsi arkailee laskeutumista alakertaan, jossa ei vielä ole muita. Lapsi ei osaa selittää pelkoaan, mutta jokin paha siellä vaanii.

Vielä pari vuotta sitten pelko oli muodotonta. Kirjojen ja elokuvien ideat ovat kuitenkin alkaneet antaa hahmoja pahuudelle. Käärmeet ja hämähäkit. Hirviöt ja luurangot. Maailmassa on pahuutta, sitä tulee pelätä ja nyt lapsi alkaa nähdä sen myös konkreettisina asioina.

Aikuisille hirviöt eivät enää aiheuta vastaavia väristyksiä, mutta pahuus ei ole hävinnyt. Se on vain vaihtanut muotoaan. Continue reading

”En kuullut, en ymmärtänyt, en tiedä”: vapaus on kolmen lauseen päässä

Taskussa kulkevan Googlen ja Wikipedian myötä nykyihmisellä on kaikki tieto. Siinä on se vaara, että kihahtaa kaikkitietäväksi. Kaikki tieto vaatiikin rinnalleen suomenkielen vapauttavimman lauseen.

”Ja sitten oma kenttä enarille”, lisäsi asiakas. Olin nuori konsultti ja tähän asti konsultaatio oli edennyt täydellisesti, mutta nyt rajallinen tietämykseni oli vaarassa paljastua.

Aivoni hypähtivät hälytystilaan.

”Enarille? Sanoiko se kuitenkin Einarille. Oliko tuo vitsi? Ei naurua. Ei se ollut vitsi. Enari? Kuka on Enari!? Ei voi mitään, mennään mukaan.”

”Niin, tietenkin. Laitetaan Enari mukaan, tuonne loppuvaiheille”, vastasin naama peruslukemilla.

Paluu toimistolle oli mutkikas. Onko Enari numero, päivämäärä vai tekstikenttä? Voiko jollain olla Enaria ja jollain taas ei? Vai oliko se kuitenkin varastopäällikön lempinimi?

Continue reading

Menestys on sattumaa: mitä siitä seuraa?

Listat menestyjien aamiaisista tai muita yhteisistä piirteistä keräävät miljoonia lukijoita, mutta perustuvat selviytymisharhaan. Menestys on poikkeuksellinen tapahtuma, jota onnekkaat sattumat ovat avittaneet pitkin matkaa. Tämän kieltäminen typistää suhteitamme, mutta sen hyväksyminen vapauttaa elämään.

”Tavoittele unelmiasi! Usko vaistoosi! Älä kuuntele latistajia!”

Kun supersuosittu näyttelijä kertaa menestyksensä saloja, miten ohjeet kannattaisi ottaa vastaan?

Tai jos puhuja on kaikkialla arvostettu, valinnoissaan lähes poikkeuksetta onnistunut suuryrityksen johtaja? Continue reading

Kiitä tai kuole: älä anna odotusten näivettää parisuhdettasi

Nyrpistämme nenäämme ihmisille, jotka täyttävät parisuhteensa mahdottomilla odotuksilla ja siten vievät rakkaudelta kaiken tilan. Halveksuntamme huumassa emme huomaa omia pienenpieniä odotuksiamme, jotka ovat sitäkin vaarallisempia.

Utopiasta

Voin hyvin myöntää: asetan utopistisia odotuksia puolisolleni.

Odotan, että puolisoni…

  • tekee minut onnelliseksi,
  • lukee ajatukseni,
  • on aina iloinen ja hyvällä tuulella,
  • tekee asiat oikein (eli minun tavallani), ja
  • jakaa kaikki arvoni.

Usein saan kuitenkin itseni kiinni näistä järjettömyyksistä. Koska odotukseni on niin kohtuuton, niin epärealistinen, niin fantasiaa täynnä, ettei sitä oikeastaan häpeä. Continue reading

Rakkautta ja rajoja? Ei, vaan tapoja!

Hyvä vanhempi ei tahdo asettaa lapselle oikeita rajoja, vaan istuttaa oikeita tapoja. Rakkautta ja rajoja vaihtuu rakkauteen ja tapoihin.

Kyse ei nimittäin ole rajoista. Kyse on toiminnasta ja oikea toiminta on seurausta oikeista tavoista.

Ihmisen tavat alkavat muodostua varhain — heti kun lapsi toistaa saman asian — ja tapoja on äärimmäisen vaikea muuttaa. Hyvä tapa, eli hyve, käyttäytyy jännällä tavalla: se leviää muille toiminnan alueille. Siksi keskeisimmät hyvät tavat, jotka tunnetaan myös sanahirviönä ”kardinaalihyveet”, ovatkin huipputehokkaita toiminnan ohjaajia. (Valitettavasti sama pätee myös huonoille tavoille.) Continue reading

”Ole oma itsesi”, minulle sanottiin

”Ole vain oma itsesi” kuulostaa hupsulta, sillä voin olla oma itseni tuhannella tavalla. Hyvää sillä toki tarkoitetaan, mutta mitä sillä lopulta tarkoitetaan?

Oma itse treffeillä

Elämäni rakkaus istuu pimeässä vieressäni. Suudelmia vaihdetaan, mutta vain elokuvateatterin kankaalla. Pitäisikö minun ottaa kädestä kiinni? Televisiossa tehdään niin, mutta minä en ole kädestäottaja. Continue reading

Sinulla ei ole oikeutta onneen – onneksi

Oikeus onneen kuulostaa universaalilta totuudelta, mutta on vaarallinen valhe, joka tuhoaa lupaamansa. Arvokkain oikeutemme, se todellinen, on toisaalla.

Suomalaisella on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen. Suomen laissa ei kuitenkaan puhuta onnesta — tai edes sen tavoittelusta, kuten eräänkin maan itsenäisyysjulistuksessa.

Ja ehkä lakiin ei pitäisikään kiinnittää niin kovasti huomiota, sillä siihenhän vedotaan lähinnä moraalitonta toimintaa puolustellessa: ”siinä ei ollut mitään laitonta!”

Ajatus oikeudesta onneen ei tule ulkopuolelta, vaan kumpuaa sisältämme. Oikeus onneen vaikuttaa olevan sieluumme kirjoitettu moraalilaki, ajasta ja paikasta riippumaton inhimillinen oikeus – jopa velvollisuus.

Mutta onko tämä sielumme kirjoitus varmasti luettu ja ymmärretty oikein? Continue reading

Johtajuus jokaisen kutsumus – ei varattu vain eliitille

Hyvejohtajuus on tarkoitettu ihmisille, jotka tahtovat elämässään toteuttaa jotain suurta. Onko olemassa mitään suurempaa kuin henkilökohtainen erinomaisuus?

Hyveet ovat mielen, tahdon ja sydämen ominaisuuksia, joista luonteen vahvuus ja persoonan tasapainoisuus löytävät lähteensä.

Nöyryys on totuudessa elämistä. Nöyryys on ihmisen rohkea kyky katsoa ja nähdä hänen todellinen metafyysinen tilansa, vahvuutensa ja heikkoutensa.— Alexandre Havard

Alexandre Havardin Hyvejohtajuus ja Suurisieluisuus nyt yhteishintaan 29,80€ (norm. 49,80€) alennuskoodilla KESÄ16! Tarjous voimassa 31.7. asti.

Tilaa kirjat itselle tai ystävälle nyt!

Köyhän perintö: mitä minulta jää, kun elän?

Jätän suuren perinnön. Se ei ole aikomus tai arvio vaan fakta. Jätän kuvan itsestäni ja perinnönjako on jo alkanut.

Välillä jättämäni kuva pelottaa: onko perintöni suuri, koska se on raskas kantaa? Pahoittelevatko lapseni ystävilleen ja puolisoilleen käyttäytymistään ja toteavat, että saivat siihenkin tötöilyyn mallin minulta?

Tuo ajatus pelottaa. Millainen luonne minulla on?

Rahan jättäminen on turhaa, jos perinnöksi jää surkea luonne. Ja toissijaista rahan jättäminen on erityisesti silloin, jos perinnöksi jää hieno luonne.

Onneksi. Kun ei sitä rahaa taida perinnöksi jäädä. Mutta köyhyys, jota pelkään, on henkistä.

Continue reading

Kirjoita parisuhteesi muistokirjoitus nyt (jotta sitä ei koskaan tarvita)

Rakkautenne on varmasti ikuista ja erilleen ajautuminen on käsitteenä tuntematon, mutta leikitään silti hetki. Kuvitellaan, että niin saattaisi käydä. Kuvitellaan, että niin käy.

Kun aloitimme seurustelun, sain vahvan tunnun siitä, että tämä suhde taitaa tosiaan toimia. Ajan saatossa tunne vahvistui, ja mennessämme naimisiin oli parisuhteemme kuihtuminen jo täysi mahdottomuus.

Puolisoni oli täydellinen, ja sovimme yhteen paremmin kuin kukaan ennen meitä koko maailman historiassa. Rakkautemme kantaisi meidät helposti mitättömien haasteiden yli.

Vähänpä tiesin, että haasteet eivät aina ole mitättömiä. Että rakkaus, joka ne voittaa, ei ole meistä irrallinen mystinen voima. Että tuo rakkaus on valintoja, itsensä unohtamista ja toisen palvelemista. Että ilman tietoista avioliiton ravitsemista sen kuihtuminen ei olisi täysi mahdottomuus. Se olisi luultavaa. Continue reading

Selviydy ärsyttävistä ihmisistä: 30 keinoa, joilla sinäkin sietäisit minua

Minulla ei ole vihamiehiä, mutta kaikki ystäväni vihaavat minua. Tai oikeammin, he vihaisivat, elleivät olisi niin upeita ihmisiä. Ja upeiksi heidät tekee taito käsitellä sitä vaikeaa ärsytyksen tunnetta, jonka saan heissä aikaan.

Heidän keinoihinsa palaan pian.

Jos tapaat minut ensimmäistä kertaa, ärsyyntymistä on vaikea välttää. Vaikutan näsäviisaalta ja huomionkipeältä narsistilta, joka korottaa itsensä muiden yläpuolelle ja tieten tahtoen loukkaa kaikkia piikikkäillä vitseillään. Jos tämän jälkeen jaksat silti oppia hivenen tuntemaan minua, näet pian että olen itse asiassa varsin mukava kaveri.

Jos kuitenkin edelleen tutustut minuun syvemmin, muuttuu käsityksesi jälleen ja huomaat ensivaikutelmasi olleen yllättävän tarkka. Näin se menee.

Tyylilleni uskollisena minun on kuitenkaan vaikea uskoa, että kukaan olisi minua parempi. Toisin sanoen, me kaikki olemme pohjimmiltamme ärsyttäviä.

Ei, tuo kuulosti ikävältä jopa minun korvaani. Continue reading

Havardin kirjacombo -40% 3 päivän ajan

Tasaisen kauniin kymppitonnin Facebook-tykkääjälukeman kunniaksi Providentia Oy:n kirjamyynnin pakkaus&postitus -osasto (ts. Oskar, 8, ja Isak, 5) suunnitteli ja kuvitti juhlaan sopivan kampanjan.

Alexandre Havardin kirjakombo tarjolla seuraavat 3 päivää hintaan 29,90 (norm. 49,80). Tilaa kirjat osoitteesta Providentian kirjakaupasta!

Pakkaus&postitus -osasto aikoo käyttää tilauksista saamansa provisiot leikkiensä ja luovuutensa kehittämiseen. Eli legoihin. 🙂

Hyödyttömät kädet: Mikä meitä estää?

Jokaisella on hyvä syy miksi jokin tietty asia on mahdoton. Jokaisella on myös hyvä syy miksi se kannattaa muuttaa.

Tyhjäksi kaavittu lihapata kuunteli hyväksyvää mutinaa ympärillään. Tutut merkit kertoivat, että perhepäivällinen oli päättynyt. Näitä merkkejä tulkittiin kuitenkin eri tavoin.

Continue reading

Martin, 12 vuotta ruumiinsa vanki, onnistui vapautumaan

Eteläafrikkalainen teinipoika havahtui hoitokodin sängyssä. Mikään ruumiinjäsen ei totellut aivojen lähettämiä komentoja. Puhe oli mahdotonta. Hän vain katseli ja kuunteli.

Martin Pistorius, 16, ei tiennyt kuka oli tai mitä oli tapahtunut, mutta seuraavien kuukausien ja vuosien aikana hän sai muodostettua jonkinlaisen kuvan. Hän oli ollut 12 ikävuoteen asti välkky ja hyvätapainen poika. Eräänä päivänä hänet lähetettiin koulusta ajoissa kotiin kurkkukivun perusteella. Hän ei koskaan palaisi.

Nopeasti Martin menetti puhekykynsä, lihaksiensa hallinnan ja lakkasi syömästä. Lääkärit eivät tienneet syytä, joskin lopulta yksi oli heille selvää. Martin Pistorius oli menettänyt tietoisuuden.

Diagnoosi piti paikkansa, mutta kahden vuoden kuluttua jotain tapahtui. Martin palasi koomasta elävien kirjoihin. Ainut ongelma oli se, että tapahtuneella oli vain yksi todistaja ja tämä ei kyennyt kertomaan tapahtuneesta.

Continue reading