Mikä estää nykyihmistä löytämästä viisautta?

Viisaus oli eräs kardinaalihyveistä sekä Aristoteleella (oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden ja rohkeuden ohella) että Tuomas Akvinolaisella (joka lisäsi listaan vielä uskon, toivon ja rakkauden). Harvalle nykyajan ihmiselle muinaisilla hyvelistoilla on tietenkään mitään merkitystä – mutta onko hyveilläkään merkitystä? Erityisesti: Onko ajassamme sijaa viisaudelle?

Liikaa informaatiota

”Too much information running through my brain. Too much information driving me insane.” Näin lauloi The Police vuonna 1981. Informaatiotulva oli liikaa Stingin ja kumppaneiden aivoille, aivan kuten se tuntuu tänä päivänä olevan liikaa monille meistä. Jos vielä ei olla aivan hulluuden partaalla, niin reuna ainakin lähestyy uhkaavasti.

Runoilija T. S. Eliot muotoili saman asian puoli vuosisataa aiemmin, vuonna 1934, hieman elegantimmin: ”Missä on viisaus, jonka olemme hukanneet tietoon? Missä on tieto, jonka olemme hukanneet informaatioon?” Continue reading

Hyveistä ja hyödyistä

Dawkinsin utilitarismi

Tunnettu biologi ja tieteen popularisoija Richard Dawkins aiheutti taannoin maailmalla pienimuotoisen kohun tviitattuaan, että sikiöitä, joilla on diagnosoitu Downin syndrooma, ei pitäisi synnyttää (https://twitter.com/RichardDawkins 20.8.2014). Vammaisen lapsen saattaminen maailmaan olisi hänen mukaansa moraalitonta. Välittömästi nousseeseen vastalauseiden myrskyyn Dawkins vastasi vetoamalla moraalikäsitykseensä, joka perustuu ”haluun kasvattaa onnellisuuden määrää ja vähentää kärsimystä”, perustellen, että tästä näkökulmasta katsottuna ”päätös synnyttää Down-lapsi (…) voi todella olla moraaliton lapsen oman hyvinvoinnin näkökulmasta”. Continue reading