Hyvejohtajuus.fi — Johtajuudesta elämäntapa

Harvard Business Schoolin professori Michael Beer nostaa esiin yhden syyn miksi huippusuorituksia ja -tuloksia saavuttavat yritykset ovat niin harvassa: nykyinen johtajuus on este, ei yritystä eteenpäin ajava voima.

Q: “If HCHP firms are desirable, why are there so few? What are some of the ‘undiscussible’ fault lines you have identified?”

A: “Poor leadership and management stands in the way. These may arise because of ineffective leaders and flawed values, but they can also develop when historic leadership and management practices no longer align with newly emerging circumstances.”

High Commitment, High Performance Management [Harvard Business School]

Sanotaan, että Suomi on sääntöuskovaisuuden luvattu maa. Muuhun maailmaan verrattuna olemme poikkeuksellisen kuuliaisia sääntöjen noudattajia. Jalankulkijat odottavat valojen vaihtumista, vaikka autoja ei olisi tulossa (ehkä tästä tosin on alettu lipsua viime aikoina).

Sosiologinen matkailija

On mielenkiintoista havainnoida eri kulttuurien asenteita sääntöjä kohtaan. Olen pariin otteeseen viettänyt pääsiäistä Roomassa. Kokemus on hengellisesti mahtava – ja sosiologisesti opettavainen.

Lue lisää »

Tuli poika Hämeestä hiljainen,
eessä tie pohjoinen kivinen,
[...] perillä on yllä sankarin viitta.

Kun kirjoitetaan johtajuudesta, on usein tapana hakea julkisuuden henkilöistä esimerkkejä hyvistä johtajuuden ominaisuuksista.

Tarvitsemme kuitenkin esimerkkejä myös tavallisen kansan parissa eläneistä henkilöistä, jotka ovat toteuttaneet johtajuutta arkielämässään.

Tässä on eräs.

Suomen itsenäistymisen jälkimainingeiden aikaan, 1900-luvun alkupuolella, syntyi eräs poika torpparin pojanpojan perheeseen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi useampi tyttö ja pari poikaa, niin kuin siihen aikaan oli yleistä. Perhe viljeli Hämeessä pientä tilaa ja eli parista lehmästä ja muutamista kanoista. Vanhemmat olivat kiertokoulun käyneitä hartaita suomalaisia. Ahkeruus, luonnon ja luojan kunnioittaminen olivat eväät jokapäiväiselle selviämiselle.

Pojan ollessa parivuotias, vanhemmat ja sisarukset huomasivat pojassa jotain erikoista: hän ei kuullut. Lue lisää »

Kirjoittaja Matias Forss on koulutukseltaan lakimies, joka toimii tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, tutkimuskohteenaan maankäytön suunnittelu. Hän harrastaa mökkeilyä, mietiskelyä ja poliittista radikalismia.

 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan usein hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta. Lääkkeeksi on esitetty erilaisia tapoja yrityksen yhteiskuntavastuu toteutumisesta. Mutta jotta yhteiskuntavastuuajattelu aidosti edistäisi hyvää, vaaditaan selvä käsitys vastuusta ja sen edellytyksistä.

Pari vuotta sitten, kun taloudessa elettiin niin sanottua hyvää aikaa, puhuttiin paljon yritysten yhteiskuntavastuusta silloin kun jonkin tehtaan tuotanto päätettiin siirtää halvemman työvoiman maahan tai muuten vaan väkeä vähennettiin.

Siitä, että talouskriisin iskettyä keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta on loppunut lähes tyystin, voi mielestäni tehdä päätelmiä tuon keskustelun luonteesta.

Väitän, että keskustelu yhteiskuntavastuusta liittyy pääasiassa nykyisenkaltaisessa kapitalismissa niin sanotun nousukauden ilmiöihin, sen ihmettelemiseen, miten yhtiön johtajat voivat rahastaa optioilla miljoonia samaan aikaan kun voitot ”revitään työläisen selkänahasta”.

Vuonna 2010 tuollaista nousukautta elävät vain suurimmat pankkiliikkeet, ja niitä ei Suomessa ole, joten keskustelua ei tarvita. Toisin on Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, missä pankkiirien bonukset puhuttavat. Lue lisää »

Oletko tutustunut hyvejohtajuusblogin Facebook-ryhmään? Ryhmä ylitti juuri 500 jäsenen rajapyykin.

Verkostoidu ja seuraa hyvejohtajuuden etenemistä myös sosiaalisessa mediassa. Mukana naisia ja miehiä eri aloilta sekä aivan tavallisia kansalaisia, kuten europarlamentaarikoita ja presidenttiehdokkaita.

Hyvejohtajuus.fi Facebookissa

Etiikka, Lemminkäinen ja arvot. Juuriharja Consulting Groupin toimitusjohtaja Erika Heiskanen pohtii Kauppalehti Option haastattelussa eettisen yritystoiminnan mahdollisuuksia ja hyötyjä.

Heiskanen painottaa eettisen yrityksen luovan uskollisempia työntekijöitä sekä asiakkaita ja tätä kautta generoivan paremman tuloksen.

Suunnilleen näin. Haasteena on kuitenkin yrityksen persoonattomuus. Muutos lähtee ihmisestä, sillä lopulta vain ihminen voi toimia eettisesti.

“Tapaus Enronista lähti liikkeelle ennennäkemätön skandaalien vyöry, joka paljasti myös tilintarkastusjätti Arthur Andersenin ja teleoperaattori Worldcomin kymmenien miljardien luovat kirjanpidot.

…

Erityisen skandaalista tekee se, että ihmisten kokema syvä epäluulo yritysmaailmaa kohtaan lisääntyi radikaalisti. Alettiin vaatia läpinäkyvää ja moraalisesti kestävää yrityskulttuuria. Enronista sai alkunsa eettisyyden trendi.

…

Nyt olemme kuitenkin pisteessä, jossa katseet ovat kääntymässä koneista takaisin ihmisiin.”

Kun totuus jää kakkoseksi – 2000-luvun suuret munaukset [Kauppalehti]

Moni huolehtii puolison asennetta itseään kohtaan: ”Se pitää mua itsestäänselvyytenä!” Mitä tämä lause pitää sisällään?

Taustalla on varmasti aito huoli, esimerkiksi käytännössä näkyvän rakkauden puutteesta tai muutoin väärästä asenteesta ja tässä mielessä huoli on täysin oikeutettu. Puolisoa tulee rakastaa ja arvostaa, ja sen pitää näkyä sanoissa ja teoissa.

Käytetyt sanat kertovat kuitenkin meissä kaikissa piilevästä luonneviasta.

“Se pitää mua itsestäänselvyytenä!” sisältää piilotettuna viestin “koska minua pidetään itsestäänselvänä, kohdellaan minua epäarvostaen tai muutoin epäoikeudenmukaisesti”. Tämä on luonnollinen viesti, koska itse tiedämme toimivamme usein juuri näin, ja oletamme myös toisen toimivan samoin. Lue lisää »

Bill Cohen on kasannut Peter Druckerin ajatukset johtajuudesta yhdeksi kirjaksi, joka sisältää mm. listan luonteenpiirteistä, jotka tappavat todellisen johtajuuden takuuvarmasti.

“Drucker hoped, writes Cohen, “that by making these traps explicit he could help leaders avoid falling into them.” Cohen gathered Drucker’s thoughts about these shortcomings together and categorized them as the seven deadly sins of leadership”

The Seven Deadly Sins of Leadership. [Leading Blog]

Kirjoittaja Olli-Pekka Vainio on Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentti ja tutkijatohtori. Tällä hetkellä hän tutkii rationaalisuuden, erimielisyyden ja hyveiden keskinäisiä suhteita. Hän pitää suuresti Michael Bayn elokuvista ja lukee Parnassoa vain unilääkkeenä.

 

Yksi hyvän johtajan ominaisuus on terve suhde tietoon ja tiedonhankintaan. Hän osaa erottaa olennaisen tiedon epäolennaisesta, mutta ymmärtää, että myös joutavuudella voi olla oma rakentava merkityksensä. Mutta kuinka Michael Bay tähän liittyy?

Ihmisten elämä koostuu pitkälti erilaisten asioiden haluamisesta—jopa siinä määrin, että meidän olemuksemme muotoutuu käytännössä sen mukaan mitä me rakastamme tai himoitsemme.

Ihmiset haluavat tulla rakastetuiksi ja arvostetuiksi. He haluavat omaisuutta, valtaa, seksiä ja ystäviä. Aristoteleen Metafysiikassa esittämän kuuluisan lauseen mukaan ihminen haluaa myös tietää.

Mikään näistä halun kohteista ei ole sinänsä pahaa, mutta ne voivat muuttua sellaiseksi silloin, kun niitä ei rakasteta, vaan himoitaan. Himolla tarkoitan tässä yhteydessä halua, joka toteutuu joko väärässä kontekstissa tai muuten väärällä tavalla.

Tässä esseessä keskityn nyt tarkastelemaan miten tietoa ja tietämistä tulisi rakastaa oikein. Lue lisää »

Vastakkaiset toimintamallit: ”palvelen menestyäkseni” ja ”menestyn palvellakseni” eivät ole vain nasevia sloganeita, vaan erottelu perustuu syvälliseen ymmärrykseen inhimillisistä ja ammatillisista motiiveista.

Keskustellessani hyvejohtajuudesta ystävien ja asiakkaiden kanssa törmään joskus kysymykseen: ”Se, mitä hyvejohtajuudesta ymmärrän, on kiehtovaa. Mutta miten se vaikuttaa yritykseni (tai yhteisöni) tuloksellisuuteen? Mitä hyötyä siitä on?”

Tuloksellisuudella ja hyödyllä he tarkoittavat taloudellista hyötyä, tai muunlaista välillistä hyötyä joka johtaa taloudelliseen hyötyyn. You make no money, you make no sense.

Yritän olla hymyilemättä. Pääsen jälleen nimittäin antamaan epäkorrektin vastaukseni: ”Se, että kysyt tuollaista, voi tarkoittaa sitä, ettei hyvejohtajuus välttämättä sovi teille, ainakaan vielä.”

Vastaan pilke silmäkulmassa ja kieli poskessa, kukaan ei loukkaannu. Päinvastoin, he haluavat tietää lisää. Niin, mitä oikein tarkoitan? Lue lisää »

Taide yleensä herättää vahvoja tunteita. Onko se hyvä vai paha asia? Hyveteorian mukaan se riippuu tapauksesta.

Vuosia sitten luin erään taidehistorioitsijan väittävän, että Pablo Picasson taide kulki käsi kädessä hänen moraalisen elämänsä kanssa.

Etenkin kun hänen ihmissuhteensa – erityisesti avioliittonsa – olivat kunnossa, hänen taiteensa oli lähes perinteistä ja realistista (Picasso osasi myös maalata). Mutta hänen suhteidensa rikkoutuessa ja hänen langetessaan elostelijan elämään, Picasso turvautui kubismiin ja surrealismiin.

En osaa arvioida väitteen todenmukaisuutta. Mutta on helppo kuvitella, että taiteesta voi tulla keino paeta todellisuutta ja ikään kuin pakottaa todellisuus omaan, väärentyneeseen visioon asioista sen sijaan, että mukautuisi itse todellisuuteen.

Lue lisää »