Kaikuja kolkytluvulta

A group of women give the Nazi salute on the deck of the Wilhelm Gustloff at Tilbury, 10th April 1938. The ship is a floating polling station enabling the 2,500 German citizens resident in Britain to vote in Nazi Germany's 1938 plebiscite.  (Photo by Becker/Fox Photos/Hulton Archive/Getty Images)

Liekö länsimaissa sellaista mediaa, jonka sivuilla ei olisi ehditty verrata aikaamme 1930-lukuun. Tuolloin padassa muhisi sekoitus sellaisia aineksia, joista myöhemmin kehkeytyi aikamoinen soppa. Mitä tarkalleen ottaen keitokseen oli heitetty?

Satuin kerran vierailemaan Krakovassa eräänä heinäkuun päivänä, jolloin oli tullut kuluneeksi kaksi vuotta puolalaisen filosofi Leszek Kolakowskin (1927-2009) kuolemasta. Miestä juhlittiin mediassa kansallissankarina, jolla oli ollut merkittävä vaikutus puolalaiseen identiteettiin toisen maailmansodan jälkeen.

Kolakowski oli nuoruudessaan vakaumuksellinen kommunisti ja toimi pitkään filosofianhistorian oppituolin haltijana Varsovan yliopistossa. Myöhemmin (muutaman Neuvostoliittoon suuntautuneen silmiä avaavan vierailun jälkeen) hän pakeni maasta ja toimi muun muassa Oxfordin yliopiston professorina. Tunnetuksi hän tuli aatehistorioitsijana, joka analysoi 1900-luvun tapahtumia viiltävän terävästi ja humoristisesti.

Kesällä sain luettua hänen esseekokoelmansa Is God Happy?, joka sisälsi muun muassa useita hänen sensuroituja tekstejään, joita pidettiin poliittisesti ei-toivottuina kommunistisessa Puolassa sekä aikalaisanalyysejä toisen maailmansodan jälkeisestä Euroopasta.

Minkälaisia huolestuttavia piirteitä Kolakowski näki 1900-luvun historiassa? Yksittäisiin ilmiöihin ja tekoihin ei kannata tarrautua, vaan mennä niiden taakse. Nostan tässä esiin joitakin sellaisia ajattelumalleja, joihin Kolakowski kiinnittää jatkuvasti huomioita ja joita hän pitää tuhoisina niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin kannalta – riippumatta siitä minne sattuu poliittisella janalla sijoittumaan.

Kuulostaako mikään seuraavista tutulta?

"Ihmiset tavoittelevat jotakin yhtä hyvää asiaa niin kiivaasti, että tulevat sokeiksi sille pahalle, jota tuon hyvän tavoitteleminen saa aikaan."

Elämme piiritetyssä linnakkeessa ja ulkopuolella on vain vihollisia. Kompromissi ei ole koskaan mahdollinen.

Myytti yksimielisyydestä: totuus on yksi ja meillä on se hallussa kokonaan. Omassa joukossamme ei esiinny sävyjä, erimielisyyttä eikä tulkintaeroja. Ideologista puhtautta varjellaan jopa vainoharhaisesti. Jos linjasta livetään, henkilö on heti vihollisen joukoissa.

Tarkoitus pyhittää keinot. Valhe ei ole valhe eikä murha ole murha, jos se tehdään hyvässä tarkoituksessa. Arvot eivät ole objektiivisia, vaan tilannesidonnaisia. Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia.

Monimutkaiseen ongelmaan tarjotaan yksinkertainen vastaus, jonka perusteita ei saa kysyä.

Riippumatta ongelmasta, vastaus siihen on aina yksi ja sama.

Vastustajien argumentteihin vastataan tekemällä heidät naurunalaiseksi ja leimaamalla heidät ali-ihmisiksi, pettureiksi tai mielipuoliksi, ei käsittelemällä heidän huolenaiheitaan, kokemuksiaan tai väitteitään.

Vastustajamme eivät ole tajunneet mitään oikein. Me emme ole tajunneet mitään väärin.

”Meitä” ei voi koskaan syyttää mistään. ”Niitä” tulee syyttää aivan kaikesta.

Jos meissä on jotain vikaa, se johtuu siitä, että emme ole vielä toteuttaneet ideologiaamme täydellisesti ja/tai ajattelussamme on jäänteitä vihollisen ajattelutavasta. Näin ollen myös epäonnistuminen on argumentti aatteemme totuuden puolesta.

Kysymys siitä, mikä on totta, on menettänyt merkityksensä. Totta on se, minkä me haluamme olevan totta. Totuus ei koske sitä millainen maailma on, vaan millaiseksi haluamme maailman muuttaa.

Naiivi ja luja usko omaan aatteeseen, jota mitään fakta ei kykene horjuttamaan.

Yhteiskunnassa ilmenevien epäkohtien parasiitinomainen hyödyntäminen, jossa epäkohta kaadetaan vastustajien niskaan ja oma aate nostetaan ainoaksi mahdolliseksi ratkaisuksi.

Omaa aatetta ei koskaan yritetä todistaa oikeaksi. Riittää, että vastustajan aate vedetään lokaan.

Tieto historiasta, menneisyydestä ja traditioista on pyyhitty pois. Yksilön identiteetti ei nouse enää perinteestä, vaan valtio voi halutessaan määritellä sen aina uudelleen.

Valtion kontrolli ulottuu aina vain syvemmälle ihmisen elämään, jopa siihen miten on sallittua ajatella. Ajatusrikos on yhtä paha kuin todellinen rikos.  

Johtajat ja ideologit antavat mieluummin kaiken tuhoutua, kuin myöntävät olleensa väärässä.

Ja lopuksi: ajatus siitä, että mikään yllä sanottu ei koske minua.

Sen sijaan, että kysymme, olemmeko palanneet 1930-luvulle, voisi myös kysyä lakkasiko 1930-luku koskaan todella olemasta?

(Kuva: A group of women give the Nazi salute on the deck of the Wilhelm Gustloff at Tilbury, 10th April 1938.  Photo by Becker/Fox Photos/Hulton Archive/Getty Images)

9217191 - activities on the pool, children swimming and playing in water, happiness and summertime
 
onni-on
 
44203461 - happy children lying on fall leaves. funny kids outdoors in autumn park
 
kesa16
 
32499375 - hipster kid with vintage wooden toys at home. girl power and feminism concept
 
Kuva: yuran-78 / 123RF Stock Photo
 
menestys-chat
 
hyvis lasnaolo
 
39126964_m
 
tuloerot
 
tyoelamaa
 
33751526_m
 
Hyvis puheenkirjoittaja2
 
lakimies
 
lauri-laukkanen-parisuhde-riita
 
FARGO -- Pictured: Martin Freeman as Lester Nygaard -- CR. Matthias Clamer/FX
 
11644475_m-2
 
  • Tommy Hellsten olohuoneessa
  • Hyvejohtajuuskoulutukset
  • Johtajuus, kirja, lue